”AI!” – suomalainen sijoittaja olisi ehkä osannut arvatakin, että tekoälyosakkeen kanssa voi polttaa näppinsä. Tällä hetkellä käynnissä on tekoälyosakkeiden jyrkkä alamäki länsimaiden pörsseissä. Sirujätti Nvidian osake on illalla kahdeksan aikaan yli 15 prosentin laskussa.
Aasiassa Nvidialle testausteknologiaa myyneen Advantestin osake laski lähes yhdeksän prosenttia ja Tokion pörssiin listattu Softbank putosi sekin yli kahdeksan prosenttia. Vasta viime viikolla Softbank kertoi massiivisesta Stargate-tekoälyhankkeestaan, jonka se on luonut yhdessä OpenAI:n kanssa.
Eurooppalaisista yhtiöistä esimerkiksi sirulaitteiden valmistaja ASML Holding laski tänään seitsemän prosenttia ja ASM International oli noin 12 prosentin laskussa.
Yhdysvaltojen teknologiapörssi Nasdaq avautui myös odotetusti laskuun – Nvidian lisäksi laskussa on esimerkiksi Google, jonka osake on ilta kahdeksan aikaan noin kolmen prosentin laskussa.
Kuluttajille tutuin tekoälysovellus on ChatGPT. Sen kehittäjä OpenAI ei ole pörssiyhtiö, mutta sen suuren omistajan Microsoftin on Yhdysvalloissa himan alle neljän prosentin laskussa.
Syy tekoälyosakkeiden pudotukseen löytyy idästä.
Tuntemattomuudesta ponnistanut kiinalainen Deepseek onnistui julkaisemaan tekoälymallin, joka on arvioiden mukaan vähintään lähes yhtä hyvä kuin länsimaiset kilpailijansa. Ja vähintään yhä tärkeä uutinen on sen hintalappu.
Deepseekin tutkijat ovat nimittäin kertoneet käyttäneensä Nvidian siruihin alle kuusi miljoonaa dollaria. Se on pieni murto-osa siitä, mitä OpenAI, Googlen emoyhtiön Alphabet, Meta ja moni muu on käyttänyt.
Tämä synnyttää vaikutelman, että nämä teknologiajätit ovat ehkä investoineet enemmän kuin oli tarpeen. Kenties miljardien eurojen panostukset eivät tuokaan pitkäaikaista kilpailuetua?
Eikä kyse ole vain kourallisista teknologiajättejä. Moni suurten konesalien rakentaja ja varustaja on hyötynyt tekoälyboomista. Entä jos konesaleja ei tarvitakaan niin paljon kuin kuviteltiin?
Monet eurooppalaiset elektroniikkajätit myyvät tuotteitaan konesaleihin. Juuri nyt näyttää siltä, että suoraan yläviistoon osoittavia kasvukäyriä saatetaan joutua loiventamaan. Esimerkiksi Schneiderin osake laski maanantaina yli yhdeksän prosenttia ja aiemmin Siemensin osana toimineen Siemens Energyn osake laski noin 20 prosenttia.
Kyse ei ole vain tekoälystä
Yhdysvaltalaisille Deepseekin ilmestyminen on erityisen nöyryyttävää, koska Trumpin, Bidenin ja nyt taas Trumpin hallinto on uskonut kykenevänsä patoamaan Kiinan teknologista rynnistystä pakottein. Tekoälysirujen vientirajoitukset ovat olleet yksi keskeisimmistä keinoista tämän toteuttamiseen.
Nyt näyttää siltä, että pakotteilla ei tukita Kiinan teknologista kehitystä. Ja tämä voi iskeä länsimaiseen teknologia-alaan paljon tekoälyä laajemmin.
Deepseekin tekoälymalli käyttää Nvidian siruja. Se kertoo, että pakotteet eivät toimi. Vielä huonompi uutinen Yhdysvalloille toki olisi se, että Kiina tekisi sen omilla siruillaan.
Satojen miljardien eurojen kysymys kuuluu, onko tekoälyhype ohi? OP:n pääanalyytikko Antti Saari ei usko siihen.
– Pikemminkin uskon, että tämä voi lisätä vauhtia kehitykselle. Tekoälymallien kehittäminen saattaa jatkossa olla mahdollista huomattavasti alhaisemmilla kustannuksilla. Tämä voi kuitenkin olla ongelma yrityksille, kuten Nvidia, joka on aiemmin voinut myydä kalleimpia sirujaan, koska niitä on tarvittu tekoälymallien kehittämiseen.
Klo 19.58 päivitetty kurssireaktiot. Lisätty Saaren kommentti.
