Kokoomuslainen Henrik Vuornos on poikkeus tuoreiden kansanedustajien joukossa.
Hänelle on kertynyt paljon kokemusta valtakunnan politiikan huipun tuntumasta, vaikka hän pääsee ensimmäiseen täysistuntoon kansanedustajana vasta ensi viikon tiistaina.
Ensimmäisenä eduskuntapestin hän sai kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen, jolloin Sanni Grahn-Laasonen (kok.) valitsi hänet eduskunta-avustajakseen. Tämän takia olemme pyytäneet häntä kierrättämään meitä eduskunnan eri tiloissa, joihin hänellä liittyy muistoja.
Yksi muistoista liittyy nimenomaan hallituskauteen, joka käynnistyi huhtikuussa 2015. Hallitusneuvotteluiden jälkeen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten puheenjohtajat vakuuttelivat olevansa yhtä puoluetta.
Puolueiden neuvottelemaan hallitusohjelmaan jäi vain yksi valuvika: sote-uudistus. Ohjelmassa sovittiin, että ”enintään 19” itsehallintoaluetta järjestää jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelut.
Pian ohjelman julkistamisen jälkeen hallituspuolueet aloittivat kädenväännön alueiden lopullisesta määrästä. Kokoomus kannatti viittä aluetta, kun keskusta vaati 18:aa.
– Pääministeri Juha Sipilä käveli ovesta sisään ryhmäkokoukseen ja kertoi ratkaisun olevan 18 maakuntaa. Hän tarjosi mahdollisuuden oksennuspusseille, jos se maistuu pahalta. Kokous jäi mieleen nuorelle virkailijalle, että nyt tapahtuu jotakin poikkeuksellista.
Lähes kymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon. Vuornos on työskennellyt erityisavustajana puolueelle ja eri ministereille sekä toiminut Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana.
Ennen kansanedustajaksi nousemista hän toimi pääministeri Petteri Orpon (kok.) ykkösavustajana valtioneuvoston kansliassa.
Vuornos siirtäisi 50 miljoonaa ammattikouluista korkeakoulutukseen
Vuornos kirjoitti Facebook-sivulleen pian kansanedustajapaikan varmistumisen jälkeen, ettei hän jäisi seinäruusuksi eduskunnassa. Kirjoituksen mukaan hän aikoo haastaa sekä oppositiota että hallitusta.
Millaisia avauksia Vuornoksella on mielessä?
– Tällä hetkellä on pohdituttanut eniten koulutuspolitiikka. Hallitus on antanut suurimman osa koulutuspoliittisista laeistaan eduskunnalle, mutta näillä ei vielä käännetä Suomen suuntaa koulutustasossa, Vuornos sanoo.
Korkeasti koulutettujen osuus on Suomessa pysynyt viime vuodet samalla tasolla, noin 40 prosentissa. Samaan aikaan muissa OECD-maissa on otettu loikkia koulutustason nostamisessa.
Suomi onkin nyt korkeasti koulutettujen nuorten osalta samalla tasolla kuin Chile ja Turkki.
– Tämä tarkoittaa, että meidän pitää saada yhä useampi nuori lukioon. Tällä hetkellä meillä noin puolet nuorista menee ammatilliseen koulutukseen ja puolet lukioon. Meidän olisi syytä tavoitella sitä, että vähintään 60 prosenttia nuorista menisi lukioon.
Vuornos tarjoaa tymäkkää lääkettä suunnan kääntämiseksi.
Hänen mielestään aloituspaikkoja pitäisi siirtää ammatillisesta koulutuksesta lukioon.
Karkean arvion mukaan toiselle asteelle siirtyy vuosittain noin 50 000 nuorta lähitulevaisuudessa. Käytännössä Vuornoksen tavoite tarkoittaisi sitä, että lukiossa aloittaisi opiskelun joka vuosi noin 5 000 nuorta enemmän kuin nykyään.
Toinen Vuornoksen uudistus puolestaan koskisi jatko-opiskelua. Hänen mielestään valtion tulisi tarjota selvää porkkanaa siihen, että toinen tutkinto suoritettaisiin edellistä korkeammalla asteella.
– Korkeakoulutuksen hyödyt työuran pituuteen, työllistymiseen ja palkkakehitykseen ovat kiistattomat. Yhteiskunnallisesti meidän pitäisi pyrkiä siihen.
Vuornos viittaa siihen, että vain koulutetut yhteiskunnat menestyvät kovassa kansainvälisessä kisassa.
Lääkkeet ovat siinä mielessä kovat, että ne tarkoittaisivat lisäleikkauksia ammatilliseen koulutukseen, josta hallitus on leikannut jo 120 miljoonaa euroa tämän kauden aikana.
– Tarkkoja summia on vaikea sanoa, mutta yhden toisen asteen lukuvuoden hinta on noin 10 000 euroa. Jos tämä koskisi 5 000 oppilasta vuodessa, niin vuodessa puhutaan noin 50 miljoonasta eurosta.
Ammatillisesta koulutuksesta säästyvät rahat Vuornos siirtäisi lukioille ja korkeakouluille.
Hallitus on asettanut itselleen tavoitteeksi, että korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä olisi mahdollisimman lähellä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite oli 10 prosenttiyksikön päässä vielä kaksi vuotta sitten.
Vuornos toivoo toimia puoliväliriihessä
Vuornoksen vetämä kierros eduskunnassa jatkuu. Astumme kokoomuksen tiedotussihteerin työhuoneeseen, jossa hän työskenteli vuosina 2016–2017.
Hän istahtaa sohvalle ja kertoo, kuinka kansanedustajat usein istuivat sohvalle perjantai-iltapäivällä ja alkoivat ideoida tiedotteita.
Harvat tiedotteet päätyivät medioiden otsikoihin asti, mutta pienet mahdollisuudet onnistua eivät vähentäneet yritystä.
Samalla kertoo mielenkiintoisen tarinan siitä, mihin kaikkeen työhuonetta on käytetty.
– Sellainen legenda kiertää, että tuossa kaapissa on joskus piiloteltu yhtä kansanedustajaa, kun media oli hänen perässään. Tiedotussihteerin tehtäviin voi kuulua myös tällaisia viestintäpalveluita, Vuornos naurahtaa ja osoittaa ovensuun vieressä olevaa kaappia.
Vuornos ei paljasta, kenestä tai mistä tilanteesta oli kyse. Tilanne kuitenkin kuvastaa sitä, että poliittiset avustajat ja varsinkin pääministerin erityisavustajat pääsevät viikoittain kuulemaan uutiset, ennen kuin ne leviävät median kautta julkisuuteen.
Ministerien erityisavustajilla on myös usein toistellut sanonnan mukaan enemmän valtaa kuin yksittäisillä kansanedustajilla.
– Olen tästä eri mieltä. Erityisavustajilla ei ole omaa valtaa lainkaan, vaan tämä toimii ministerin mandaatilla ja edustaa ministerin mielipidettä. Toki asiassa auttaa se, että olen melkein kaikista asioista samaa mieltä kuin Petteri Orpo.
Kansanedustaja puolestaan saa ja pitää edustaa omaa mielipidettä, jota tämä voi lobata oman ryhmänsä sisällä.
Vuornoksen kansanedustajan pesti on vasta alkumetreillä, mutta miksi Vuornoksen esittämät toimet eivät ole edenneet hallituksen sisällä?
– Opetusministeriö on vasta viime vuosina penkonut, miksi meidän koulutustaso sukeltaa suhteessa verrokkimaihin. Ehkä hallitusneuvotteluissa ei ollut tilannekuvaa, päästäänkö kevyemmillä toimilla tavoitteisiin vai ei.
Vuornos toivoo, että asiasta tehtäisiin päätöksiä huhtikuun puoliväliriihessä.
Korjattu 31.1. klo 16.27: Tarkennettu, että hallituksen tavoite on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Aiemmin jutussa luki tavoitteen olevan 50 prosenttia.
Korjattu 1.2. klo 10.28: Kai Mykkänen siirtyi Espoon kaupunginjohtajaksi. Jutussa sanottiin aiemmin virheellisesti, että Mykkänen olisi siirtynyt Espoon kunnanjohtajaksi.
