Helsingin kaupungin suunnittelema keskustan ympäristövyöhyke on tuttu näky Euroopassa ja osin Aasiassa. Samalla aihe jakaa ihmisten mielipiteitä.
Näin kertovat Ylen haastattelemat henkilöt Madridista, Brysselistä ja Lontoosta.
Helsingin selvityksessä ehdotetaan, että kaupunkiin tulisi vaiheittain laajentuva alue, jonka sisällä saisi ajaa vain päästöttömillä ajoneuvoilla, kuten sähköautoilla. Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilta autoilta kiellettäisiin pääsy ympäristövyöhykkeelle.
Vastaavat ympäristövyöhykkeet jaetaan kansainvälisesti tavallisesti kolmeen luokkaan:
- LEZ eli low emission zone (matalapäästövyöhyke)
- ULEZ eli ulta low emission zone (erittäin matalien päästöjen vyöhyke)
- ZEZ eli zero emission zone (nollapäästövyöhyke)
Euroopassa erinäisiä LEZ-alueita on ainakin 16 maassa, kuten Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Puolassa, Hollannissa, Ranskassa ja Italiassa.
Myös Kiinassa, Japanissa ja Indonesiassa on vastaavia alueita.
Rajoitusten yksityiskohdat vaihtelevat kaupungeittain myös termien sisällä.
Helsingin suunnitelmana on edetä asteittain kohti tiukinta rajoitusta eli ZEZ-aluetta, kertoo projektipäällikkö Reetta Koskela.
Madridissa ilmanlaatu parani
Espanjan Madridissa rajoitukset aloitettiin vuonna 2018, sillä kaupungin ilmanala oli kehno ja ruuhkat isoja. Säännöt ovat siitä tiukentuneet vaiheittain.
Autot on luokiteltu Madridissa eri päästöluokkiin, kuten A, B, C ja niin edelleen. Joillain alueilla liikkuminen ja pysäköinti on sitä rajoitetumpaa, mitä heikompi päästöluokitus autolla on.
Sähköautoilla liikkuminen on vapainta. Saastuttavimmat autot kielletään Madridissa kokonaan vuoden loppuun mennessä.
Typpipäästöt ovat vähentyneet kaupungissa 36 prosenttia vuodesta 2019, kertoo vastuuvirkamies Otso Salvi Suomen Madridin-suurlähetystöstä.
– Madridilaiset ovat suhtautuneet muutokseen pääosin positiivisesti, sillä ilmanlaatu on nyt paljon parempi ja ruuhkat ovat keskustassa maltillisempia.
Rajoitukset eivät ole aiheuttaneet voimakasta vastarintaa. Salvi arvelee osasyyksi, että muutosta ovat edistäneet sekä vasemmisto- että oikeistopuolueet.
Rajoitusten kriitikot vetoavat epätasa-arvoon, sillä kaikilla ei ole varaa ostaa sähköautoa. Myös eri päästöluokat ja eri rajoitukset eri alueilla aiheuttavat hämmennystä.
Belgiassa systeemi sekoittaa
Belgian Brysselissä LEZ-alueet jakavat mielipiteitä ja ovat iso poliittinen kiistanaihe.
Rajoituksia oli tarkoitus tiukentaa tänä vuonna, mutta päätös lykkääntyi kahdella vuodella kovan vastustuksen vuoksi.
– Moni huokaisi helpotuksesta, kertoo Suomen Brysselin-suurlähetystön päällikön sijainen Karim Aissa Baccouche.
Belgiasta on hyvät yhteydet ympäri Keski-Eurooppaa, joten eri maiden ja kaupunkien erilaiset päästösäännöt aiheuttavat päänvaivaa.
– Minulla on rekisteröintitarrat Brysseliin ja Ranskaan, mutta Saksaan tarvitsen taas uudet luvat.
Ympäristövyöhykkeitä vastustetaan Brysselissä sähköautojen hintojen vuoksi. Belgiassa myös tuotetaan paljon polttomoottoriautoja.
– Ihmisiä on jäänyt työttömiksi, kun niiden kysyntä on laskenut.
Lontoossa puhkesi mellakoita
Lontoon keskusta-alueella LEZ-rajoitukset alkoivat jo vuonna 2008 koskemaan raskasajoneuvoja ja busseja. Vuoteen 2013 mennessä päästöt vähenivät Lontoon kaupungin mukaan noin 20 prosenttia ja epäsuorasti melkein 30.
Vuonna 2021 Lontoon keskusta siirtyi tiukempaan ULEZ-vyöhykkeeseen, jossa rajoitukset koskevat myös henkilöautoja tietyillä kriteereillä.
Tämä ei vielä johtanut soraääniin, sillä lontoolaiset ovat kyselyiden mukaan huolestuneita ilmansaasteista, kertoo Ylen Lontoon-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley.
– Julkinen liikenne on laadukas ja autolla on muutenkin hankala ajaa Lontoon keskustassa.
Vuonna 2023 ULEZ laajeni koko Suur-Lontooseen. Lontoon kaupungin mukaan päästöt laskivat puolessa vuodessa 23 prosenttia edellisvuodesta.
Ylipäästöisellä autolla rajoitusalueelle ajaminen maksaa nyt 12,5 puntaa eli noin 15 euroa per käynti.
Keskustan ulkopuolella muutosta vastustettiin suuresti, myös mielenosoituksin.
– Osa vastustajista vandalisoi kameroita, joilla rajoituksia valvottiin.
Crowleyn mukaan taajama-alueilla monet käyttävät autoa. Vastustajien mukaan rajoitteet ovat epätasa-arvoisia ja pyrkivät vain ratkaisemaan kaupungin heikoksi kutsutun taloustilanteen.
Laajennettu ULEZ-vyöhyke on tuottanut Lontoolle maksuillaan noin 150 miljoonaa euroa.
Helsinki valvoisi kameroilla
Helsingissä ympäristövyöhyke on vasta selvitysasteella.
Projektipäällikkö Reetta Koskelan mukaan Helsingissä ei voitaisi periä Lontoon kaltaisia maksuja, sillä Suomen lainsäädäntö ei siihen taivu.
– Alustava ajatukses on, että mukaan tulisi kameravalvonta ja sakkorangaistus, Koskela sanoo.
Sakkokäytännössä on Koskelan mukaan vielä paljon aukinaisia kysymyksiä. Sakkoja ei saisi tulla autoilijoille yllätyksenä.
Seuraavan kerran kaupunkiympäristölautakunta käsittelee selvitystä 11. helmikuuta. Tuolloin ei vielä päätetä mistään toimenpiteistä.
