Joutsenon vastaanottokeskuksessa Lappeenrannassa on ollut parikymmentä rajamenettelytapausta sen jälkeen, kun ulkomaalaislain muutokset tulivat voimaan viime syyskuussa.
Turvapaikanhakija voi päätyä rajamenettelyyn, jos hänen epäillään esimerkiksi harhauttavan viranomaisia tai hakevan turvapaikkaa ilman perustetta. Tavoitteena on ollut nopeuttaa niiden turvapaikanhakijoiden palauttamista, joiden turvapaikkapäätöksen tulee valmistua neljän viikon kuluessa.
Joutsenon vastaanottokeskus on Suomessa ainoa paikka, joka majoittaa aikuisia rajamenettelyyn päätyneitä turvapaikanhakijoita. He eivät saa poistua vastaanottokeskuksen alueelta.
Ympärille tulossa aita
Vastaanottokeskuksen ympärille on tarkoitus lisätä aitarakenteita, mutta rakennushanke on venähtänyt muun muassa kilpailutuksen ja roudan vuoksi.
– Meillä on tulossa kevään aikana lisäportteja ja -aitarakenteita, joilla alue suljetaan tiiviimmin. Lisäksi teknisellä kulunvalvonnalla tehostetaan rajamenettelyn piirissä olevien ihmisten valvontaa ja sitä, ettei alueelta pysty poistumaan, kertoo johtaja Jari Kähkönen Joutsenon vastaanottokeskuksesta.
Aitojen puute ei ole saanut ihmisiä lähtemään karkuun vastaanottokeskuksen alueelta.
– Aitojen puuttuminen ei ole ollut ongelma. Ihmiset, joiden kuuluu tällä alueella olla, eivät ole pyrkineet muualle. Jos jokin erityistilanne tulisi, pystyisimme nopeasti väliaikaisratkaisuilla aitaamaan alueen täydellisesti, Kähkönen sanoo.
Turvapaikkahakemusten määrä pieneni
Turvapaikkahakemusten määrä on lähes vähentynyt merkittävästi: Viime vuonna Suomessa hakemuksia jätettiin vajaat 3 000, kun vuonna 2023 hakemuksia oli yli 5 300.
Jari Kähkösen mukaan hakijamäärät voivat vaihdella suurestikin vuodesta riippuen. Hän uskoo, että Venäjän hybridioperaatio vuonna 2023 vaikutti yhtenä syynä siihen, miksi viime vuoden hakijamäärä näyttää vähentyneen.
– Tähän on varmaan monta selittävää tekijää, mutta itärajan välineellistetty maahantulo teki piikin hakemusmääriin vuonna 2023.
Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Johannes Hirvelä on samaa mieltä Kähkösen kanssa, mutta muitakin syitä hakemusten vähentymiseen on.
– Vuoden 2023 poikkeuksellisuus, itärajan sulku vuoden 2024 ajan sekä sisärajatarkastukset selittävät määrän alhaisuuden, kehitysjohtaja Johannes Hirvelä toteaa.
Viime vuonna eniten turvapaikkahakemuksia jättivät Somalian, Irakin, Afganistanin, Syyrian ja Nigerian kansalaiset.
– Nämä ovat niitä maita, joissa on konflikteja, sotatila tai poliittista epävakautta. Siellä on kriisejä, jotka ovat varmasti liikkeelle laittava voima, Kähkönen pohtii.
Ensimmäinen paikka
Joutsenon vastaanottokeskus on yksi Suomen suurimpia vastaanottokeskuksia. Kähkönen ei kommentoi, kuinka paljon asukkaita vastaanottokeskuksessa tällä hetkellä on, mutta sanoo tilanteen olevan rauhallinen.
Joutsenon vastaanottokeskus on myös niin sanottu transitkeskus, johon turvapaikanhakijat ohjataan aivan ensimmäiseksi odottamaan puhuttelua.
– Me olemme tässä polttopisteessä itärajalla. Meidän toimintaamme ja asiakasvirtoihin vaikuttavat erityisen voimakkaasti itäraja ja tilanne naapurimaan Venäjän kanssa, kertoo Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen.
