Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt tuontitulleja Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle. Tullit astuvat voimaan tiistaina 4. helmikuuta.
Trump on uhannut tulleilla myös Eurooppaa ja monia muita maita. Seurauksena voi olla maailmanlaajuinen kauppasota, kun muut maat alkavat asettaa vastatulleja Yhdysvalloille.
Tämän tiedämme Trumpin tulleista ja niiden vaikutuksista.
Mitä tullit koskevat?
Trump määräsi Meksikosta ja Kanadasta tuotaville tuotteille 25 prosentin tullit. Kiinasta tuotaville tuotteille tulee kymmenen prosentin tullit.
Poikkeuksena ovat Kanadasta tuotavat energiatuotteet, kuten öljy, maakaasu ja sähkö, joille Trump määräsi kymmenen prosentin tullit.
Kiinalaistuotteita koski jo aiemmin joukko erisuuruisia tulleja.
Maat ovat Yhdysvaltain kolme tärkeintä kauppakumppania. Viime vuonna 28 prosenttia Yhdysvaltojen tuonnista oli peräisin näistä maista, uutiskanava CNN kertoo.
Miten Kanada, Meksiko ja Kiina ovat vastanneet?
Kanada ja Meksiko asettavat vastatulleja. Myös Kiina suunnittelee vastatoimia.
Kanadan pääministerin Justin Trudeaun mukaan Kanada asettaa 25 prosentin suuruiset vastatullit osalle yhdysvaltalaisista tuontitavaroista.
Tullit koskisivat esimerkiksi kodinkoneita, muovi- ja puutavaraa sekä joitain päivittäistuotteita. Ne edustavat reilua kolmasosaa Yhdysvaltain-tavaratuonnista. Kanada suunnittelee myös muita vastatoimia.
Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum ei ole kertonut vielä tarkemmin vastatulleistaan.
Kiinan mukaan sen vastatoimet ovat samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvaltain tullit, mutta se ei ole kertonut aikeistaan enempää. Lisäksi Kiina aikoo valittaa tulleista Maailman kauppajärjestö WTO:lle.
Miksi Trump määräsi tullit?
Trumpin mukaan tullit ovat rangaistus, koska Kanada, Meksiko ja Kiina eivät ole lopettaneet laitonta maahantuloa sekä fentanyylin ja muiden huumeiden virtaamista Yhdysvaltoihin.
Todellisuudessa vain Meksikosta tulee merkittäviä määriä maahanmuuttajia laittomasti Yhdysvaltoihin.
Fentanyylikauppa puolestaan liittyy sekä Meksikoon että Kiinaan: ainetta tuotetaan Kiinassa ja salakuljetetaan Meksikon kautta Yhdysvaltoihin.
Kanadan rajan yli ei sen sijaan tule juurikaan siirtolaisia ja huumeita, uutistoimisto AFP ja sanomalehti The New York Times kertovat. Yhdysvaltain tulli takavarikoi viime vuonna Kanadan rajalla 19 kiloa fentanyyliä, kun Meksikon rajalla se takavarikoi sitä 9 800 kiloa.
Trump on kannattanut tulleja myös siksi, että hän haluaa saada yritykset valmistamaan tuotteitaan Yhdysvalloissa. Hän uskoo, että tämä toisi työpaikkoja Yhdysvaltoihin.
Kuka maksaa tullit?
Tullit päätyvät lopulta yhdysvaltalaisten yritysten ja kuluttajien maksettaviksi.
Tuontitulleja maksavat yritykset, jotka tuovat tuotteita maahan. Ne siirtävät kustannukset asiakkailleen, jolloin ulkomaisten raaka-aineiden ja tuotteiden hinnat nousevat.
Goldman Sachs -pankki arvioi, että tullit nostavat inflaatiota Yhdysvalloissa 0,7 prosenttia ja pienentävät bruttokansantuotetta 0,4 prosenttia tänä vuonna.
Tullit ja vastatullit haittaavat myös Yhdysvaltain kauppakumppanien taloutta. Valtaosa taloustieteilijöistä pitää tulleja haitallisina taloudelle.
Yhdysvalloissa osakekurssit laskivat jo perjantaina, kun Trump kertoi tulliaikeistaan. Kurssien odotetaan laskevan lisää maanantaina, kun pörssit aukeavat.
Mitä muita maita Trump on uhannut tulleilla?
Trump on uhannut asettaa tulleja myös EU:lle, Panamalle, Tanskalle ja Brics-maille.
Trump on kertonut aikovansa asettaa ”ehdottomasti” tulleja Euroopan unionille. Hän ei kuitenkaan ole kertonut niiden suuruusluokasta tai aikatauluista.
Panamaa ja Tanskaa Trump on uhannut tulleilla, jos ne eivät luovuta Yhdysvalloille Panaman kanavaa ja Grönlantia. Tanskaa koskevat tullit osuisivat käytännössä myös muihin EU-maihin, koska Tanska on osa EU:n tulliliittoa.
Brics-maita Trump on uhannut sadan prosentin tulleilla, jos ne yrittävät korvata Yhdysvaltain dollarin varantovaluuttana eli valuuttana, joita niiden keskuspankit säilyttävät merkittäviä määriä. Järjestely on hyödyttänyt Yhdysvaltoja.
Brics-maita ovat muun muassa Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka sekä joukko Afrikan ja Aasian maita.
Trump on myös uhannut asettaa tulleja puolijohteille, teräkselle, alumiinille, öljylle ja kaasulle.
Miten tullit vaikuttavat Suomeen?
Jos Trump asettaa tulleja myös EU:lle, Suomen vienti Yhdysvaltoihin kärsii. Kauppasodat haittaavat kaikkien taloutta.
Tullit tekisivät suomalaisista tuotteista aiempaa kalliimpia Yhdysvalloissa, mikä haittaisi niiden kilpailukykyä. Yhdysvallat on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita.
Nordean arvion mukaan Suomen bruttokansantuote heikentyisi 0,2 prosenttia, jos Yhdysvallat asettaisi EU:lle kymmenen prosentin tullit ja vienti vähentyisi saman verran. Euron halpeneminen suhteessa dollariin voisi kuitenkin vähentää tullien vaikutusta.
Tulleilla on myös välillisiä vaikutuksia. Esimerkiksi kiinalaisyritykset voivat tulla kilpailemaan entistä voimakkaammin Euroopan markkinoille, kun niiden vienti Yhdysvaltoihin kärsii tullien takia.
Tullit ja vastatullit vähentävät maailmankauppaa ja aiheuttavat epävarmuutta, mikä heikentää taloutta kaikkialla.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on kuvannut tilannetta vakavaksi. EU:n johtajat keskustelevat tulleista ja mahdollisista vastatoimista maanantaina epävirallisessa huippukokouksessaan.
Lähteet: AP, AFP, Reuters, STT