Antti Korpela osoittaa mittanauhalla suden jälkeä Kaakkois-Suomessa Miehikkälässä metsätien varrella.
– Tuossa näkyvät etukynnet selvästi. Jäljistä voi päätellä, että tästä on kulkenut kaksi sutta noin vuorokausi sitten, kertoo Korpela.
Korpela löysi susien reitiltä myös ulostetta, jonka hän otti talteen.
Ulosteen keräys on tarkkaa puuhaa. Ulosteeseen ei saa koskea paljain käsin.
Antti Korpela on yksi vapaaehtoisista, jotka etsivät ja keräävät susien ulostenäytteitä. Hän on itse alueen suurpetoyhdyshenkilö ja metsästäjä ja haluaa siksi omalta osaltaan olla tukemassa tutkijoiden työtä suden DNA:n selvittämiseksi.
Ulosteessa tärkeä kudos
Miehikkälän alueen susiulosteiden keräysvastaava on Jan Ylhäinen. Hän tutkii Antti Korpelan keräämää suden näytteen ulostetta ja pystyy päättelemään siitä yllättävän paljon.
– Tästä voi päätellä, että sudella on ollut ravintoa varsin niukasti viime päivinä. Ulosteessa ei näy hirven karvaa, joten se on syönyt jotain pienempää riistaa, kertoo Jan Ylhäinen.
Videolla susiulosteiden keräysvastaava Jan Ylhäinen kertoo suden ulosteesta.
Ulosteesta saatavien DNA-näytteiden avulla tutkijat saavat muun muassa tietoa susien ja koirasusien kanta-arvioista eri puolilta Suomea ja onko jätöksen jättänyt susi vai koirasusi.
Jan Ylhäinen ilmoittaa suden jäljet riistakeskuksen ylläpitämään Tassu-rekisteriin, josta Luonnonvarakeskuksen tutkijat keräävät tietoja muun muassa susien määrästä Suomessa.
Luonnonvarakeskuksen suden DNA-ulostenäytetutkimuksessa on selvinnyt, että Kaakkois-Suomessa on liikkunut kolme koirasutta, joita ei ole havaittu aiemmin. Kaikkiaan talven DNA-analyyseissä Suomesta on löytynyt yhteensä viisi koirasutta.
Koirasusi on suden ja koiran risteymä. Se on luokiteltu Suomessa vieraslajiksi.
Vapaaehtoisia ulostekerääjiä tarvitaan
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtonen uskoo, että koirasudet pystytään vielä poistamaan Suomen luonnosta.
– Useimmat näistä koirasusista on havaittu Kaakkois-Suomessa, eli voidaan vielä puhua paikallisesta ongelmasta.
Mahdolliset koirasusien ulostenäytteet tutkitaan muita näytteitä nopeammin.
– Tavoite on, että tulokset saadaan mahdollisimman nopeasti riistahallinnon käyttöön, sanoo Mia Valtonen.
Luonnonvarakeskuksella on valmiudet tutkia yli tuhat suden ulostenäytettä. Helmikuun alkuun mennessä Luke on vastaanottanut tänä talvena koko Suomesta hieman yli 400 ulostenäytettä.
Kaakkois-Suomesta näytteitä on saatu jo yli 30, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina.
Mia Valtonen pitää vapaaehtoisten keräilijöiden panosta erittäin tärkeänä tutkimuksen ja kannanarvion kattavuuden kannalta.
– Koirasusien tunnistaminen ja poistaminen luonnosta on tärkeää suden lajipuhtauden ylläpitämiseksi.
Erikoistutkija Mia Valtonen pitää tärkeänä, että ulostenäytteitä saadaan riittävästi eri puolilta Suomea.
– Esimerkiksi Kainuusta on ollut haasteellista saada riittävä määrä näytteitä.
Metsästäjäliitto maksaa metsästysseuralle talvella 2024–2025 kerätyistä suden DNA-ulostenäytteistä keräyspalkkiona 50 euroa yhdestä susi- tai koirasusinäytteestä. Ulostenäytteiden keräys jatkuu helmikuun loppuun.
Uutista on muokattu 5.2. klo 19:00: Otsikkoa on muutettu. Alkuperäisessä otsikossa kerrottiin, että Suomeen saapui haitallinen eläinlaji – siksi vapaaehtoiset keräävät nyt kakkaa itärajan metsistä.
