Neljä lähihoitajaa ei halunnut korona­rokotetta, ja heidän palkan­maksunsa loppui – haastoivat hyvinvointi­alueen oikeuteen

Kymenlaaksolaiset lähihoitajat eivät saaneet palkkaa useaan kuukauteen vuonna 2022.

Koronarokotukseen käytettäviä ruiskuja rokotuspisteessä.
Lähihoitajat eivät halunneet henkilökohtaisista syistä ottaa koronarokotetta. Kuva: Tiina Jutila / Yle
  • Mari Siltanen

Neljä kymenlaaksolaista lähihoitajaa on haastanut Kymenlaakson hyvinvointialueen oikeuteen. Syynä on se, etteivät he saaneet vuonna 2022 palkkaa useaan kuukauteen. Lähihoitajat eivät halunneet henkilökohtaisista syistä ottaa koronarokotetta, joten työnantaja keskeytti heidän palkanmaksunsa helmikuun 2022 alusta alkaen.

Haastehakemuksen perusteella lähihoitajat haluavat vahingonkorvauksia menetetyistä palkoista noin 6 600 eurosta 22 400 euroon. Jokainen vaatii myös 12 000 euroa yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä.

Kymenlaakson hyvinvointialue kiistää kaiken ja vaatii kanteen hylkäämistä.

Lakimuutos muutti tilanteen

Lähihoitajat olivat vuonna 2022 vakituisessa työsuhteessa Kymsotella eli Kymenlaakson hyvinvointialueen edeltäjällä.

Tartuntatautilaki muuttui määräaikaisesti vuodeksi 2022 niin, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleviltä voitiin edellyttää suojaa Covid-19-tautia vastaan. Laki koski niitä työntekijöitä, jotka olivat tavalla tai toisella tekemisissä asiakkaiden tai potilaiden kanssa.

Jos työntekijällä ei ollut suojaa tautia vastaan, tuli työnantajan tarjota muuta työsopimuksen mukaista työtä tai työntekijälle sopivaa työtä. Jos työtä ei ollut tai työntekijä ei halunnut ottaa sitä vastaan, sai työnantaja keskeyttää palkanmaksun.

Lähihoitajille ei tarjottu korvaavaa työtä

Aluksi Kymsoten ohje oli, että muista kuin lääketieteellisistä syistä rokotteesta kieltäytyneille ei etsitä korvaavaa työtä. Kymsote muutti ohjeistusta elokuussa 2022 niin, ettei se eritellyt syitä. Lähihoitajien mukaan heille ei tarjottu korvaavaa työtä missään vaiheessa.

Lähihoitajien mukaan Kymsote kohteli heitä yhdenvertaisuuslain mukaan eriarvoisesti. Lähihoitajat eivät usko, että Kymsote olisi kertomansa mukaan kartoittanut viikoittain heille sopivia avoimia töitä.

Hyvinvointialue toteaa vastauksessaan, että käytännössä koko Kymsoten toiminta oli asiakas- ja potilastyötä. Työtiloja ei olisi pystytty järjestämään niin, että olisi eroteltu esimerkiksi sosiaalitilat asiakastyötä tekeville ja muulle henkilöstölle. Sähköinen potilastyö ja puhelintyö siirrettiin vuoden 2022 alusta ulkoiselle yhtiölle.

Toiminnan turvaamisen ja asiakas- sekä potilashoidon toteutumiseksi Kymsote totesi, ettei erikseen voi järjestää töitä rokottamattomalle henkilöstölle.

Asia on vireillä Kymenlaakson käräjäoikeudessa.