Lapin tuntureilta ja kansallispuistojen tuvilta käy kova kakkaralli etelään. Samalla kun kansallispuistojen kävijämäärät ovat nousseet, myös puistojen huollettuihin huusseihin kertyvät jätemäärät ovat kasvaneet – joskaan eivät täysin samassa suhteessa.
Kakalle voi kertyä satojen kilometrien kuljetusmatka
Viime vuonna pelkästään Metsähallituksen Lapin luontokohteista kuljetettiin nestemäistä käymäläjätettä yhteensä 13 000 litraa jatkokäsittelyyn ja kiinteää käymäläjätettä yhteensä 132 000 litraa.
Käymäläjätteen maastokuljetusmatkat vaihtelevat kohteittain. Pisimmillään etäisyydet ovat Metsähallituksen palveluomistaja Leena Jartin mukaan useita kymmeniä kilometrejä.
– Esimerkiksi UKK-puiston Luirojärvellä, josta autio-, varaus- ja vuokratuvan käymäläjätteen maastokuljetusmatka lähimmän tien päähän on noin 25 kilometriä.
Tien poskesta pissa- ja kakkasäiliöt kuljetetaan edelleen jätteiden käsittelylaitoksille. Niillekin matkaa voi helposti kertyä useita satoja kilometrejä.
Jartin mukaan nykyisellään käymäläjätettä vastaanottavia toimijoita on esimerkiksi Pohjois-Suomessa verrattain vähän. Metsähallituksen käymälöistä Lapin alueella kertyvää käymäläjätettä kuljetetaan jatkokäsittelyyn esimerkiksi Kittilään, Ouluun ja Rovaniemelle.
Esimerkiksi jos jätteitä kuljetetaan Luiro-järveltä jatkokäsittelyyn Ouluun, matkaa kertyy vajaat 500 kilometriä.
Kakkarallia luontokohteista jätelaitoksiin on Metsähallituksessa pohdittu myös ympäristöystävällisyyden kannalta.
– Käymäläjätteen kuljettaminen, kuten kaikki materiaalien kuljettaminen niin maantiellä kuin maastossa, on ekologisesti ajateltuna haasteellista.
Lähtökohtaisesti Metsähallitus kuitenkin tarjoaa asiakkaille erilaisia retkeilypalveluita erilaisissa ympäristöissä ja tähän sisältyy Jartin mukaan väistämättä esimerkiksi polttopuun, jätteiden ja rakennustarvikkeiden kuljettamista.
Vaihtoehtoja käymäläjätteen kuljettamiselle paikasta toiseen on kuitenkin Jartin mukaan mietitty.
Liki miljoonaa litraa ulostetta
Valtakunnallisesti kuivakäymälöistä ja umpisäiliökäymälöistä kertyi viime vuonna käymäläjätettä yhteensä noin 750 kuutiota eli noin 750 000 litraa. Luvussa on mukana umpisäiliökäymälöistä kertyvä lokajäte ja kuivakäymälöistä kertyvä käymäläbiojäte.
Lisäksi erikseen ovat vielä luvut, kuinka paljon nestemäistä käymäläjätettä eli käytännössä ihmisten pissaa kertyy ja kuljetetaan pois tuntureista ja muilta luontokohteilta.
Pissaa eli virallisemmin sanottuna suotonestettä kertyi viime vuonna noin 50 kuutiota eli 50 000 litraa.
Metsähallituksen Leena Jartin mukaan suotonesteen osalta tiedot eivät kuitenkaan ole täysin kattavia.
– Kaikkia käymälöitä ei tyhjennetä vuosittain, joten annetut lukemat eivät kuvaa tarkasti valtakunnallisesti vuositasolla kertyvää jätteen määrää.
Toisin sanoen enemmänkin käymäläjätettä kertyy.
Norjassa jaetaan kakkapusseja
Lisääntyvistä ulostemääristä huolimatta käymälämääriä ei ole Jaartin mukaan tarvinnut lisätä. Osassa kohteista käymälöitä on kuitenkin suurennettu ”asiakaspaikkoja” lisäämällä.
Esimerkiksi Norjassa ongelmana on ollut käymälöiden liian vähäinen määrä, minkä takia osa retkeilijöiden ulosteista on päätynyt luontoon ja jopa ihmisten pihoille.
Ulosteongelmaa on yritetty ratkoa Norjassa muun muassa infotauluilla sekä jakamalla turisteille ilmaisia kakkapusseja. Myös käymälöiden määrää on pyritty lisäämään.
Suomessa kiitos huussien, ainakaan vielä retkeiljöiden vääriin paikkoihin ulostamista ei koeta Metsähallituksessa ongelmaksi. Suurempi ongelma ovat käymäläjätteen sekaan kuulumattomat tuotteet ja esineet. Esimerkiksi kosteuspyyhkeet ovat ongelmallisia käymäläjätteen seassa, koska ne ovat useimmiten muovia eivätkä hajoa vessapaperin tavoin.
