NAIROBI, KENIA Maailman rikkain mies Elon Musk sanaili viikko sitten somealusta X:ssä olleensa laittamassa Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirastoa USAIDia oksasilppuriin.
USAIDin tai Yhdysvaltain ulkomaanavun lopullinen kohtalo ei ole selvillä, mutta jo presidentti Donald Trumpin päätös jäädyttää valtaosa avusta kolmeksi kuukaudeksi saa aikaan pahaa jälkeä köyhissä maissa.
Etenkin avun pysyvä raju leikkaaminen vahingoittaisi myös Yhdysvaltain omaa etua.
USAIDin perusti presidentti John F. Kennedy keskellä kylmää sotaa 1961. Ajatuksena oli luoda vastavoima Neuvostoliiton vaikutuspyrkimyksille kehittyvissä maissa. Ajateltiin myös, että Yhdysvaltain turvallisuuteen vaikuttavat myös muiden maiden talouskehitys ja vakaus.
Ulkomaanapu on ollut iso osa Yhdysvaltain pehmeää valtaa. Arvostelijoiden mukaan Trumpin päätös heikentää sitä. Pehmeällä vallalla tarkoitetaan kykyä vaikuttaa muihin maihin ilman voimankäyttöä.
Pehmeän vallan käsitteen 1980-luvulla kehittänyt Joseph Nye arvioi nyt uutiskanava NBC:lle, ettei Trump näytä ymmärtävän pehmeää valtaa.
Trumpin ulkoministeri Marco Rubio näytti ainakin aiemmin ymmärtävän. Hän puolusti ulkomaanapua useasti senaattorivuosinaan, kertoo uutiskanava CNN.
– Meidän ei ole pakko antaa ulkomaanapua. Me teemme niin, koska se tukee kansallisia etujamme. Osa avusta on humanitaarista, ja se on myös tärkeää, Rubio sanoi vuonna 2013.
Ulkomaanavulla voi padota myös terrorismia ja tartuntatautien leviämistä. Taudit eivät kunnioita edes Yhdysvaltain rajoja.
Avulla voi saada tukea myös kansainvälisillä foorumeilla. Afrikan maat muodostavat runsaan neljäsosan YK:n äänioikeutetuista jäsenmaista.
Afrikan maiden ystävyydestä ja vaikutusvallasta mantereella kisaa nykyään entistä useampi maa. Moni kehittyvä maa taas tarvitsee yhä tukea.
Yhdysvaltain osittainen tai täysi vetäytyminen Afrikasta loisi merkittävän tyhjiön ja antaisi autoritaarisille maille kuten Kiinalle ja Venäjälle mahdollisuuden laajentaa vaikutustaan, kirjoittaa vanhempi konsultti Kelly E. Stone Afrikan turvallisuuskysymyksiin erikoistuneesta ISS-tutkimuslaitoksesta.
Stonen mukaan tämä voisi heikentää Yhdysvaltain pääsyä kehittyville markkinoille. Vetäytyminen voi myös lisätä turvallisuusriskejä Yhdysvalloille.
Vanhempi tutkija Max Primorac Trumpia lähellä olevasta Heritage Foundationista taas sanoo CNN:lle, ettei USAIDin purkaminen vahvistaisi Kiinaa vaan päinvastoin.
Venäjä on jo kasvattanut vaikutusvaltaansa Afrikassa viime vuosina. Esimerkiksi Mali, Niger ja Burkina Faso ovat kääntyneet sen puoleen saadakseen sotilaallista tukea taistellessaan islamistikapinallisia vastaan. Samalla ne ovat katkoneet siteitään länteen.
Vladimir Putin lupaili viime vuonna Afrikalle ”täyttä tukea” eri aloilla, myös kestävässä kehityksessä ja epidemioiden torjumisessa.
Afrikassa toimivat myös Persianlahden maat, joita sinne vetää esimerkiksi tuonnin monipuolistaminen, pääsy satamiin ja ruokaturvan parantaminen.
Kiinalla on jo vankka asema Afrikassa.
– Trump käytännössä tarjoaa Kiinalle täydellistä mahdollisuutta uudistaa pehmeän vallan projektejaan ja pyrkiä taas globaaliin johtoasemaan, sanoo vanhempi tutkija Huang Yanzhong tutkimuslaitos Council of Foreign Relationsista sanomalehti Guardianille.
Lehden mukaan useampi kuin yksi tutkija kuvaa USAIDin sulkemista omaan jalkaan ampumiseksi.
Kiinan apuvirasto China Aid keskittyy lainoihin ja infrastruktuurihankkeisiin. Se toimii siis hyvin eri tavoin kuin USAID. Viraston tavoitteeksi on kuitenkin kerrottu avun tehostaminen ulkopolitiikan välineenä.
On vaikea kuvitella, että Kiina alkaisi harjoittaa samantyyppistä monipuolista kehitysyhteistyötä kuin Yhdysvallat. Venäjäkin halunnee kasvattaa vaikutusvaltaansa, mutta ei siitäkään uutta USAIDia tule.
Yhdysvaltain avun rajut leikkaukset osuisivat siis kovaa sen varassa eläviin ihmisiin.
USAIDia 2001–2006 johtanut Andrew Natsios kirjoittaa Foreign Affairs -lehdessä, että hän muovasi viraston toimintaa silloisen republikaanipresidentin George W. Bushin prioriteettien mukaiseksi – kuten tapana hänen mukaansa on.
– Aloitin kaikkien ohjelmien arvioinnit ja lopetin lukuisia projekteja, jotka tuhlasivat veronmaksajien rahaa, Natsios kuvaa.
Näin voisi tehdä hänestä nytkin. Siinä ei ole hänestä järkeä, että toiminta laitetaan jäihin ennen sen arviointia.
Afrikan maissa avun jäädytys on aiheuttanut hätää ja sekaannusta.
Ulkoministeri Rubion mukaan jäädytykset eivät koske elintärkeää humanitaarista apua. Esimerkiksi YK:n työntekijöiden mukaan suurin osa ohjelmista kuitenkin seisoo, Reuters kertoo.
Sodan repimässä Sudanissa jäädytys tarkoittaa, että 600 000 ihmistä on vaarassa saada koleran, tuhkarokon tai malarian, humanitaarisen avun työntekijä kertoi AP:lle.
Ghanassa ja Keniassa piti aloittaa malarian vastaiset kampanjat tässä kuussa. Nyt hyönteismyrkyt ja moskiittoverkot ovat jumittuneet varastoihin, kertoi USAIDin alihankkija Reutersille.
Vuonna 2023 jokainen Afrikan maa sai jonkinlaista apua Yhdysvalloilta, muutamasta miljoonasta dollarista Etiopian yli 1,7 miljardiin.
Jos apu lakkaa, yksi pulaan jäävistä on Malawi. Se on saanut Yhdysvalloilta summan, joka vastaa yli 13:a prosenttia maan budjetista.
– Malawi on toistuvasti luonnonkatastrofien ja maailmanlaajuisten talousvaikeuksien uhri. On selvää, että tarvitsemme yhä apua, sanoi maan viestintäministeri Moses Kunkuyu Guardianin mukaan.
Toisaalta Afrikassa on pidetty Trumpin päätöstä myös eräänlaisena herätyksenä.
Kenialaisen The EastAfrican -sanomalehden toimitus kirjoittaa, että valtaosa hiv-hoidoista ja ehkäisystä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on rahoitettu yhdysvaltalaisen Pepfar-ohjelman kautta.
Lehden mukaan avun vastaanottajamaat ovat kuitenkin lopulta itse vastuussa omista kansalaisistaan. Moni ei silti priorisoi sosiaalipalveluja, vaan satsaa puolustukseen ja kasvattaa hallinnon kuluja. Lehti arvioi tämän johtuvan siitä, että puolustusta pidetään niin tärkeänä, ettei sitä voi jättää ulkomaisten rahoittajien oikkujen varaan.
The EastAfrican pohtii, että äkkinäinen ulkomaisen avun loppumisen uhka toivottavasti saa maat pohtimaan rahankäyttöään.
