Asunnottomien määrä kääntyi ensimmäistä kertaa nousuun vuoden 2012 jälkeen.
Suomessa oli viime vuonna 3 806 yksinasuvaa asunnotonta. Heistä 1 010 oli pitkäaikaisasunnottomia. Suurin osa asunnottomista on yksineläviä miehiä.
Asunnottomia perheitä oli 110. Kodittomien perheiden määrä väheni hivenen.
Asunnottomuus ei aina ole näkyvää: valtaosa osa asunnottomista yöpyy tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona. Toiseksi suurin ryhmä majoittuu ulkona, porrashuoneissa tai ensisuojissa.
– Suomessa on vuosikymmeniä tehty pitkäjänteistä työtä asunnottomuuden vähentämiseksi ja nyt tällainen pitkäaikainen trendi muuttui, sanoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran hankekoordinaattori Vilja Kamppila.
Käännettä parempaan ei välttämättä ole luvassa, sillä Petteri Orpon (kok.) hallitus on jo päättänyt vähentää valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
– Osassa kaupungeista asunnottomuus nousi jo viime vuonna ja sitä edellisenä vuonna, mutta tämä valtakunnallinen muutos huolestuttava, Kamppila sanoo.
Taustalla sairauksia ja tukien lasku
Kansalaisjärjestö Vailla vakinaista asuntoa ajaa asunnottomien asiaa. Järjestön periaatteena on, että jokaiselle järjestyy ihmisarvoinen asumispaikka kohtuullisessa ajassa.
Palvelupäällikkö Jussi Lehtonen luettelee asunnottomuuden syitä:
– On sairauksia, osalla on elämänhallinnan ongelmia, monella toimintakyky on alhainen. Kun elämään tulee liian monia muutoksia, tulot pienenevät, tukia leikataan, ja pitäisi pystyä uusi asunto hankkimaan.
Suhteellisesti eniten asunnottomia on Turussa
Asunnottomuus keskittyy isoihin kaupunkeihin. Vaikka asunnottomia on määrällisesti eniten Helsingissä, suhteellisesti heitä on eniten Turussa, Vaasassa ja Tampereella.
– Yhä useampi asumisneuvonnan asiakkaista on ollut sellaisia, joille yhtälö on käynyt mahdottomaksi. Ratkaisu siihen olisi halvempi vuokra-asunto, joita Helsingistä on todella vaikea löytää, Lehtonen sanoo.
Taustalla on myös kustannustason nousu. Vaikka inflaatiohuippu on nähty, elinkustannukset ovat yhä korkeat.
– Tulot laskevat, menot kasvavat, vuokrat nousevat ja samanaikaisesti tukia leikataan tai rajataan sitä, että kuinka kallis se sun asuntosi voi olla, Lehtonen sanoo.
Yleistä asumistukea leikattiin tämän vuoden alusta. Viime keväänä hallitus esimerkiksi porrasti ansiosidonnaista työttömyystukea ja nosti asumistuen omavastuuosuutta 42 prosentista 50 prosenttiin.
Aran raportin mukaan jopa pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa on vaikeuksia löytää asuntoja, joista Kela maksaa asumistukea.
Myös pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoi viime vuonna. Pitkäaikaisasunnottomaksi määritellään ihminen, joka on ollut vailla asuntoa vähintään vuoden tai toistuvasti asunnottomana viimeisen kolmen vuoden aikana.
Joka viides asunnoton oli maahanmuuttaja ja viisitoista prosenttia heistä oli alle 25-vuotiaita.
