Millaista elämä olisi, jos olisikin sisaruksia? Tätä Essi Miettinen oli pohtinut aina.
Hän oli perheensä ainoa lapsi ja tiesi jo pienestä pitäen saaneensa alkunsa luovutetuilla sukusoluilla.
Neljä vuotta sitten Miettinen teki DNA-testin. Sen seurauksena sisaruksia löytyi enemmän kuin hän osasi ikinä kuvitella.
Tällä hetkellä heitä on yhteensä 34. Viimeisin uusi sisarus löytyi viime viikolla.
– Se tuntui absurdilta alkuun ja tuntuu edelleen, varsinkin kun sisaruksia tulee yhä lisää, Miettinen kuvailee.
MOT kertoi joulukuussa 50 sisaruksesta, jotka olivat saaneet alkunsa helsinkiläiseltä lapsettomuusklinikalta. Tapaus oli tuolloin ainutlaatuinen Suomessa.
Kaikki sisarukset asuvat Ruotsissa
Miettisellä ja hänen puolisisaruksillaan on kaikilla sama biologinen isä, suomalainen mies.
Erikoista tapauksessa on se, että kaikki Miettisen sisarukset asuvat Ruotsissa. Tapaus on naapurimaassa ainutlaatuinen, sillä Ruotsissa asuvia yhtä suuria sisarusparvia ei ole toistaiseksi tiedossa.
Tähän mennessä löytyneet sisarukset ovat syntyneet vuosina 1991–2007 eli he ovat kaikki nuoria aikuisia tai aikuisuuden kynnyksellä.
Nyt löytynyt sisarusparvi herättää taas kysymyksiä siitä, miten lapsettomuutta hoidettiin Suomessa ennen kuin hoidoista säädettiin laki vuonna 2007. Se rajasi saman luovuttajan käytön viidelle eri potilaalle.
Ennen lakia jokainen lapsettomuusklinikka päätti itse hoitolinjauksistaan.
Ruotsissa ei saanut luovuttaa nimettömänä
Kaksi vuotta Essi Miettisen syntymän jälkeen tukholmalaiseen perheeseen syntyi Louise-vauva.
Louise Asklingin vanhemmat olivat yksi useista ruotsalaisperheistä, joita oli ohjattu hakemaan hoitoa Suomesta.
Syynä oli se, että Ruotsissa hedelmöityshoitolaki oli tullut voimaan jo vuonna 1985. Sen perusteella nimettömät spermanluovutukset kiellettiin. Laki romahdutti spermanluovuttajien määrän ja hoitojonot olivat pitkiä.
Askling sai tietää lahjasolutaustastaan 8-vuotiaana. Hän tiesi vanhempiensa käyneen hedelmöityshoidoissa Suomessa.
– Oli yllätys, että kaikki puolisisarukset olivatkin ruotsalaisia, paitsi yksi.
MOT on haastatellut juttua varten kahdeksaa sisarusparveen kuuluvaa henkilöä. Suurin osa halusi antaa haastattelun nimettömänä, sillä osa heidän perheenjäsenistään ei halua olla asian kanssa missään tekemisissä.
Lisäksi MOT on haastatellut kahta sisarusten äitiä juttua varten.
Tunsivat 10 vuotta tietämättä olevansa siskoja
Useita sisaruksia huolestuttava asia on se, että tiettävästi suurin osa tähän mennessä löytyneistä sisaruksista asuu Tukholman ja Uppsalan läheisyydessä.
– On riski, että joku saattaisi tapailla omaa sisarustaan, 30-vuotias Louise Askling kertoo.
Monet sisaruksista uskovat, että heitä tulee löytymään vielä paljon lisää, sillä useat heistä ovat tehneet DNA-testin vasta viimeisen parin vuoden sisällä. Viimeisen kahden kuukauden aikana on löytynyt kolme uutta sisarusta.
Osalla sisaruksista polut ovat kohdanneet jo ennen DNA-testien tekemistä. MOT haastatteli Sofiaa (nimi muutettu) ja Fridaa (nimi muutettu), jotka olivat tavanneet useita kertoja erilaisissa sukujuhlissa vuosien ajan. Sofia oli naimisissa Fridan serkun kanssa.
Juuri ennen Fridan häitä heille selvisi, että he ovatkin itse asiassa sisarpuolia.
– Luulin meneväni aviomieheni serkun häihin, mutta yhtäkkiä meninkin sisareni häihin, jossa myös tapasin velipuoleni, Sofia kuvailee.
– Olo oli huijattu. Tuntui epäreilulta, että olin tuntenut Sofian jo kymmenen vuotta tietämättä, että olemme sisaruksia, Frida sanoo.
He ovat toistaiseksi pitäneet tiedon asiasta pienessä piirissä, jotta sukulaiset eivät vaivaantuisi.
Frida löysi myös toisen puolisisaruksen läheltä: hänen asuessaan edellisessä kodissaan selvisi, että yksi löytynyt sisarus asui samalla kadulla.
– Tähänkin ihmiseen minun on täytynyt törmätä aiemmin tietämättä olevamme sisaruksia.
Tukholmalaista Paula Kahnia ahdistaa, että sisarusten määrä voi kasvaa koko hänen loppuelämänsä ajan. Hän toivoo omien lastensa vuoksi, että tietoa sisaruksista olisi enemmän, mutta asian selvittäminen tuntuu ylivoimaiselta.
– Tuntuu siltä, että jokin on pielessä. Omilla lapsillani tulee olemaan paljon serkuksia, koska olemme kaikki samanikäisiä ja asumme lähellä toisiamme, se on ongelmallista.
Lääkäri lupasi rajoittaa luovuttajan käyttöä
Osa sisaruksista uskoo, että mahdollisuus anonyymin luovuttajan käyttämiseen vaikutti vanhempien päätökseen hakeutua hoitoihin Suomeen.
Kyseisen luovuttajan henkilöllisyys kuitenkin paljastui sisaruksille, kun eräs luovuttajan perheenjäsen teki DNA-testin muutama vuosi sitten.
Luovuttaja itse ei ole halunnut olla tekemisissä sisarusten kanssa suoraan. Hänellä on nykyisin myös useita omia lapsia, minkä vuoksi geneettisten puolisisarusten yhteenlaskettu määrä on lähes 40.
MOT:lla ei ole tietoa jokaisen 34 sisaruksen vanhempia hoitaneesta lääkäristä tai klinikasta, mutta useiden sisarusten kertomuksissa toistuu saman suomalaisen lääkärin nimi.
Hänellä oli klinikka ja spermapankki, jotka sijaitsivat vuosien aikana eri osoitteissa Helsingissä. Luovuttaja on kertonut sukulaistensa välityksellä sisaruksille luovuttaneensa spermaa kyseiselle klinikalle.
Lääkäri puhui sujuvaa ruotsia ja oli työskennellyt aiemmin Ruotsissa juuri Uppsalassa ja Tukholman lähialueella. MOT ei julkaise lääkärin tai klinikan nimeä, sillä häntä ei epäillä rikoksista.
Monille vanhemmille lääkäri oli luvannut, että samaa luovuttajaa käytetään vain muutamiin perheisiin. MOT on nähnyt myös lääkärin potilastiedotteen, jossa kerrotaan, että samaa luovuttajaa käytetään 6–8 perheeseen per maa.
Tällä hetkellä perheitä, joihin samaa luovuttajaa on käytetty, on kuitenkin MOT:n tietojen mukaan lähes kaksikymmentä.
Suomesta Ruotsiin muuttanut Katri Kingstedt on yksi äideistä, jotka kävivät kyseisen lääkärin luona hedelmällisyyshoidoissa 1990-luvulla. Hän sai kaksi lasta hoitojen avulla.
Kingstedtille ja hänen miehelleen lääkäri puolestaan lupasi, että kyseistä luovuttajaa käytetään vain heidän perheelleen.
– Olen hyvin pettynyt, että meille on valehdeltu päin naamaa. Jos lääkäri luulee, että hän voi olla jumala ja tehdä tämän salaa, niin hänen ei pitäisi olla töissä tällä alalla laisinkaan.
Monet MOT:lle puhuneet halusivat tietää, miksi samaa luovuttajaa on käytetty näin moneen lapseen.
Lääkäri: Ostin sattumalta samaa spermaa
MOT tavoitti lääkärin. Hän on sulkenut klinikan, mutta työskentelee yhä työterveyslääkärinä. Hän kieltää käyttäneensä tietoisesti samaa luovuttajaa yli 30 lapseen.
Lääkäri kertoo ostaneensa oman spermapankkinsa lisäksi siittiöluovutuksia pääosin Väestöliitön ja Turun yliopiston spermapankista. Hän pitää mahdollisena sitä, että on tietämättään käyttänyt samaa luovuttajaa ulkoa ostettuna, koska kaikki luovuttajat olivat tuolloin nimettömiä.
MOT:n yhteydenoton jälkeen lääkäri kertoo löytäneensä kyseisen luovuttajan, joka on myöntänyt hänelle luovuttaneensa spermaa myös muille klinikoille.
– Nämä näyttävät tulleen myydyksi anonyymeinä näytteinä minulle lähes kokonaisuudessaan. Voi olla, että puoletkin jälkipolvesta on syntynyt näistä anonyymeistä näytteistä, lääkäri perustelee.
Luovuttaja ei halunnut antaa MOT:lle haastattelua, joten MOT ei ole voinut vahvistaa lääkärin kertomusta.
Mitään erityistä vahinkoa ei ole syntynyt.
Useita perheitä hoitanut suomalaislääkäri
Lääkärin kertomusta tukee kuitenkin MOT:n saama toinen haastattelu. Essi Miettisen vanhempia hoidettiin eri klinikalla kuin ruotsalaisia pareja. Kyseisen klinikan lääkäri kertoo MOT:lle, että he ostivat spermaa vain Väestöliiton ja Turun yliopiston spermapankeista.
Epäselvää on, seurasivatko kyseiset spermapankit lainkaan, kuinka paljon lapsia syntyy ulkopuolelle myydyistä näytteistä.
Ruotsalaisia hoitanut lääkäri kertoo, että raskauksien määrää seurattiin, mutta niitä ei tilastoitu.
– Se ei ehkä ollut sellainen asia, joka joskus 80–90-luvulla oli vielä niin päällimmäinen asia muutenkaan.
Lääkäri ei muista luvanneensa kenellekään, että tiettyä luovuttajaa käytettäisiin vain yhteen tai muutamaan perheeseen.
– Tällaista on saatettu toivoa, mutta ei ole luvattu.
Hänen mukaansa myös luovuttajien, jotka luovuttivat useita kertoja, on täytynyt olettaa, että raskauksia syntyy.
– Mitään erityistä vahinkoa ei ole syntynyt. Jos joku kokee mielipahaa, niin en tiedä ketä kohtaan sitten. Onko se tätä luovuttajaa kohtaan. Hän ei ole varmasti tehnyt sitä pahat mielessä.
Sisarusten mielestä vastuu ei ole lapsilla
Tukholmalainen Louise Askling on eri mieltä lääkärin kanssa.
– Mielestäni vahinko on tapahtunut. Vastuun pitäisi olla klinikalla, joka jakelee spermaa. Heidän pitäisi tietää kenen spermasta on kyse.
Myös Essi Miettinen on hämmästynyt, kuinka vastuu asioiden selvittämisestä on kaatunut lasten niskaan. Asioiden selvittämiseksi sisarukset ovat antaneet DNA:nsa ja henkilötietonsa kaupallisille yrityksille, tehneet itse salapoliisityötä ja vielä lisäksi joutuneet käsittelemään omia tunteitaan sen päälle.
– Se on todella kova hinta maksaa siitä, että tämä ala on ollut tällainen villi länsi silloin ja omavalvonta olematonta.
Osa MOT:n haastattelemista sisaruksista haluaisi tutustua paremmin, toiset puolestaan pitävät ajatusta vaikeana, koska sisarusten määrä on niin suuri.
Löytynyt sisarusparvi ei varsinaisesti täyttänyt Essi Miettisen lapsuuden toivetta sisaruksista, sillä he kaikki asuvat niin kaukana.
Miettinen haaveilee lähtevänsä jonain päivänä Ruotsiin tapaamaan sisaruksia.
– Ja on jonkinlainen pieni toive, että en olisikaan jäänyt ainoaksi Suomessa syntyneeksi.
Keskustelu on auki 22.2. kello 23:een asti.
