Kuusi hyvinvointialuetta vaatii rahoitusmallin korjaamista.
Niiden mukaan nykyinen malli siirtymätasauksineen luo epätasa-arvoa leikatessaan niiden laskennallisesta rahoituksesta merkittävästi. Kannanoton mukaan kymmenien miljoonien eurojen rahoituskuoppa on jäämässä pysyväksi vuoden 2029 jälkeen.
Kannanotossa ovat mukana Itä-Uudenmaan, Lapin, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet.
Niiden mukaan kaikkien hyvinvointialueiden pitäisi nykymallin sijaan saada laskennallinen, tarveperusteinen rahoitus täysimääräisenä, jolloin mikään alue ei jäisi pysyvästi muita heikompaan asemaan.
Kritiikin kärki osuu siirtymätasaukseen
Kuuden hyvinvointialueen kritiikin kärki osuu siirtymätasaukseen.
Tasauksen on tarkoitus korjata hyvinvointialueiden rahoitusta kohti tarveperusteisuutta. Siinä verrataan nykyisen rahoituslainsäädännön perusteella tulevaa rahoitusta kuntien ennen uudistusta käyttämään rahamäärään.
Kannanotossa todetaan, että tarkasti talouttaan ennen uudistusta hoitanut hyvinvointialue on tässä mallissa häviäjä.
Kannanoton jättäneiden kuuden alueen rahoitukseen on laskelmien mukaan jäämässä 85 miljoonan euron leikkaus, mikä niiden mukaan asettaa 1,2 miljoonaa suomalaista eriarvoiseen asemaan muiden alueiden kanssa.
Rahoituksen pitäisi heidän mukaansa perustua sen sijaan väestön tarpeisiin.
Kuuden hyvinvointialueen edustajat luovuttivat kannanottonsa tänään torstaina valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majaselle.
