Näkymä viime vuonna lakkautetun kyläkoulun sisällä on karu.
Tyhjiä käytäviä ja luokkahuoneita sekä sinne tänne jätettyjä tai unohtuneita tavaroita nurkissa ja kaappien hyllyillä.
– Aika ankeaa ja surullisen näköistä. Lattioilla on paljon roskasäkkejä, kuvailee pian 12-vuotias Emma Pekala.
Hän joutui jättämään koulun viime keväänä neljännen luokan jälkeen, kun oman kotikylän koulu Kouvolan Kaipiaisissa sulki ovensa vuosien epävarmuuden jälkeen.
Runsaat 30 oppilasta jatkoi alakouluaan kahdessa muussa kyläkoulussa. Pekala lähti viidennelle luokalle noin 16 kilometrin päähän Sippolaan. Osa oppilaista siirrettiin Utin kouluun.
Uuteen isompaan kouluun viime syksynä siirtynyt Emma Pekala kertoo, miltä entinen oma koulu nyt näyttää:
Yli kymmenen vuoden vääntö
Kaipiaisten koulun lakkauttaminen on yksi esimerkki kehityksestä, joka lähti liikkeelle Kouvolan isossa kuntaliitoksessa. Kouvola, Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala yhdistyivät vuonna 2009.
Koulujen määrästä päättäjät ryhtyivät vääntämään käytännössä heti uuden kunnan alkumetreillä. Päätösten tekeminen oli vaikeaa ja keskustelu kiivasta.
Vuonna 2018 kaupunki päätti, että Kouvolan perusopetuksessa on tulevaisuudessa 20 koulua. Tuolloin kouluja oli vielä runsaat 30, kuntaliitoksen alussa niitä oli yli 40.
Alkuperäinen ehdotus oli säilyttää 18 koulua. Päätöksensä kaupunginvaltuutetut tekivät samaan aikaan, kun joukko koululaisia ja heidän vanhempiaan osoitti mieltään kaupungintalon ulkopuolella.
Vuonna 2025 noin 78 500 asukkaan Kouvolassa on 24 kaupungin peruskoulua.
Poukkoilua ja vatvomista
Kuntaliitoksia tutkinut yliopistonlehtori Henna Paananen Tampereen yliopistosta sanoo, että vanhat kuntarajat säilyvät kunnanvaltuustoissa vielä vuosienkin jälkeen. Tämä näkyy siten, että päätöksenteko on vaikeaa.
Henna Paananen on tutkinut runsaan kymmenen vuoden erityisesti liitoskuntia ja niiden johtamista. Esimerkkeinä ovat olleet Kouvola ja Salo ympäristöineen, joissa tehtiin useiden kuntien liitokset vuonna 2009.
Tässä Kouvolan valtuusto pohti kaupungin uimahallien määrää vuonna 2022.
– Omaa kulmakuntaa halutaan puolustaa. Päättäjän voi myös olla vaikea selvittää itselleen, onko hän vastuussa koko uudelle kunnalle vai sille vanhalle alueelle, josta hän on kotoisin, Paananen sanoo.
Paanasen mukaan liitoskunnissa on tavallista, että valtuutetut joutuvat päättämään esimerkiksi kouluista ja uimahalleista useita kertoja. Asukkaille päätöksenteko voi näyttäytyä poukkoilevana ja vatvomisena.
Paananen sanoo, että kuntaliitokset sinänsä eivät vielä ratkaise mitään.
– Ikäluokkien pieneneminen voi jatkua liitoksesta huolimatta. Silloin esimerkiksi koulujen määrää joudutaan pohtimaan jatkuvasti, varsinkin jos liitoskunnissa tehdään vaikutuksiltaan vain hyvin pieniä päätöksiä vaiheittain, Paananen kertoo.
Kuntapäättäjänä kahdessa kaupungissa
Kouvolassa pitkään päättäjänä toiminut Jyrki Hyttinen sanoo tunnistavansa tutkijan kuvaileman tilanteen. Ennen Kouvolan kuntaliitosta hän oli mukana Kuusankosken kaupungin kuntapolitiikassa, ja hän on edelleen vahvasti kuusankoskelainen.
– En välttämättä tunne kaupungin toisella laidalla sijaitsevien kylien olosuhteita perusteellisesti. Samaa viestiä olen kuullut muualla Kouvolassa asuvilta päättäjäkollegoilta.
Kokoomustaustainen Jyrki Hyttinen on viime vuodet toiminut omassa yhden hengen Mainio Kouvola -ryhmässään. Hyttinen on kertonut jättävänsä politiikan tänä keväänä.
Videolla tutkija ja kuntapoliitikko kertovat liitoskuntien päätöksenteon vaikeudesta:
Vaikeat päätökset jatkuvat
Kouvolassa koulujen määrää joudutaan lähivuosina todennäköisesti edelleen vähentämään.
Kouvolassa syntyvyys oli viime vuonna ennätysalhainen, alle 400 lasta.
Edessä on vaikeita tilanteita lähikouluja käyville lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä koulujen kohtalosta päättäville tuleville kaupunginvaltuutetuille.
– Edelleen pitää tehdä töitä sen eteen, että rakennetaan yhteistä yhtä Kouvolaa. Vahvat paikallisidentiteetit ovat edelleen olemassa, pohtii Kouvolan kaupungin kehittämispäällikkö Liisa Kolari.
Kaipaisten kylällä lasten vanhempien keskuudessa on herännyt ajatus perustaa yksityiskoulu lakkautetun kyläkoulun tiloihin.
Videolla vanhempien yhdistyksen puheenjohtaja Niina Kohopää kertoo, mitä hän ajattelee kehityksestä kohti suurempia kouluja:
Korjaus to 20.2. kello 10.15: Ensimmäisen videon kuvatekstiin vaihdettu tieto, että Milja Huovila käy koulun viereisessä rakennuksessa päiväkotia. Tekstissä luki aiemmin, että hän käy viereisessä rakennuksessa esikoulua.
