MÜNCHEN. Porvarillisen Baijerin pääkaupunki München on kuuluisa muun muassa miehisestä nahkahousukulttuuristaan ja Oktoberfest-olutjuhlistaan.
Myös perinteinen naiskuva näkyy kaduilla siellä täällä. Mainoksissa ja kylteissä vaaleat naiset ovat pynttäytyneet tyköistuviin liiveihin ja leveähelmaisiin hameisiin. Näitä perinteisiä dirndl-mekkoja pitävät juhlissa myös nuoret.
Viime vuosina katukuva on kuitenkin muuttunut ja blondeja on suhteessa vähemmän kuin takavuosikymmeninä.
Münchenistä on tullut värikkäämpi kuten muistakin Saksan suurkaupungeista. Jo joka neljäs vastaantulija on ulkomaalaistaustainen.
Väkivalta lisääntyy
Ulkomaalaisten lisääntyminen näkyy myös politiikassa. Baijerilaiset kääntyvät yhä syvemmin kohti oikeaa äärilaitaa.
Maahanmuuttovastaisuutta kasvattavat viime aikojen väkivaltaiset iskut, joista useassa tekijä on ollut turvapaikanhakija.
Tosin myös ulkomaalaisia kohtaan on entistä enemmän väkivaltaa, mutta siitä moni äänestäjä ei ole kiinnostunut.
Sosiaalidemokraattien, liberaalien ja vihreiden kannatus on heikentynyt Baijerissa viime liittopäivävaaleista neljä vuotta sitten. Kristillisdemokraattisen CSU:n ja etenkin muukalaisvihamielisen AfD:n eli Vaihtoehto Saksalle -puolueen suosio kasvaa.
Keskustelu sekavaa
Saksan kuuluisan Ifo-talousinstituutin maahanmuuttotutkimusta johtaa suomalainen professori Panu Poutvaara. Poutvaaran mukaan maahanmuuttajien merkitys Saksan taloudelle on ratkaisevan tärkeä.
– Saksan työvoimasta jo neljäsosa on maahanmuuttajataustaisia, eli se on aivan keskeistä, Poutvaara sanoo.
Julkista keskustelua vaivaa se, että kaikki maahanmuuttajat työnnetään samaan koriin.
– Pitäisi erotella, puhutaanko maahanmuuttajista, jotka ovat jo tulleet Saksan työn perässä vai turvapaikan saaneista vai hylätyn päätöksen saaneista.
Videolla professori Panu Poutvaara kertoo, mitä virheitä Saksa on tehnyt ja miten maahanmuuttajat saataisiin työllistymään nopeammin.
Keskustelun kielteinen yleissävy lannistaa myös sellaisia ulkomaalaisia, jotka olisivat tulossa Saksaan töihin.
– Siinä on selviä alueellisia eroja. Itä-Saksassa asenteet turvapaikanhakijoihin ovat huomattavasti kielteisempiä, ja siellä näkyy jo negatiivista vaikutusta, Poutvaara kertoo.
Saksassa on paha pula lääkäreistä ja sairaanhoitajista. Maahanmuuttajataustaiset terveydenhuoltoalan ammattilaiset muuttavat asenneilmapiirin vuoksi läntiseen Saksaan.
Asuinpaikalla on väliä
Ifon uuden tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien tekemissä rikoksissa ei usein ole ratkaisevaa tekijän alkuperä vaan asuinpaikka.
Ulkomaalaiset asuvat saksalaisia useammin suurkaupunkialueilla, joilla on keskimääräistä enemmän rikollisuutta.
– Oma tutkimukseni näyttää, että jos turvapaikanhakijat sijoitetaan korkean työttömyysasteen alueelle, heillä on matalampi todennäköisyys työllistyä, Poutvaara kertoo.
Juuri pakolaisten ”sijoittelussa” Saksalla olisi Poutvaaran mukaan parantamisen varaa.
– Jos tietyllä alueella on korkea työttömyys, se vaikuttaa etenkin muita huonommassa asemassa oleviin työnhakijoihin. Turvapaikanhakijat ovat usein tällaisia marginaalisia työnhakijoita.
Poutvaara ymmärtää saksalaisten suuttumuksen maahan luvatta jääneiden ihmisten osalta.
– Myös hylätyt turvapaikanhakijat saavat sosiaaliavustuksia ja valitettavasti myös rikollisuus on ongelma, eli kyllä se on selvästi taakka, hän sanoo.
