TALLINNA Yhdysvaltain uusi hallinto on väläytellyt mahdollisuutta vähentää sotilaallista läsnäoloa Euroopassa. Näin teki muun muassa puolustusministeri Pete Hegseth viime viikolla.
Financial Times -lehden kolumnisti Gideon Rachman kirjoitti lähteisiinsä nojaten perjantaina, että ”eurooppalaiset viranomaiset” uskovat presidentti Donald Trumpin olevan halukas sopimaan yhdysvaltalaisten joukkojen vetämisestä Baltian maista.
Virossa tärkeimmän Nato-liittolaisen lähtöön ei uskota. Puolustusministeri Hanno Pevkur ei halua keskustella aiheesta edes teoreettisella tasolla.
– Ei kannata lähteä mukaan huhumyllyyn, kuuluu puolustusministeriön viestintäosaston Ylelle välittämä Pevkurin viesti.
Lue tästä lisää Yhdysvaltojen joukoista Euroopassa..
Ei puhetta hallinnon eikä armeijan kanssa
Yhdysvalloilla on Virossa yhteensä noin 600 sotilasta.
Maavoimien pataljoona on sijoitettuna Kaakkois-Viroon osaksi Viron 2. jalkaväkiprikaatia. HIMARS-joukkue löytyy Pohjois-Virosta Tapan varuskunnasta. Lisäksi maassa toimii pieni määrä yhdysvaltalaisia erikoisjoukkojen sotilaita.
Amerikkalaisten vetämisestä pois ei ole Hanno Pevkurin mukaan ollut mitään puhetta Yhdysvaltojen hallinnon eikä armeijan edustajien kanssa.
Viron parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson pitää keskustelua amerikkalaisjoukkojen lähtemisestä pelkkänä spekulaationa.
Hän suostuu kuitenkin ajatusleikkiin.
– Tärkeintä on, millaisen signaalin tämä antaisi Venäjälle. Se lähettäisi Venäjälle viestin, että Nato ei ole riittävän yhtenäinen, ja Yhdysvallat ei ehkä automaattisesti takaa kaikkien liittolaistensa turvallisuutta, Mihkelson sanoo Ylelle.
Tämä heikentäisi sekä Baltian aluetta että koko Natoa, Mihkelson uskoo.
Puolustusmenot yli 4 prosenttiin BKT:sta
Yhdysvaltalaispataljoona sijoittuu 30 kilometrin päähän Venäjän rajasta. Sillä on pelotevaikutus, mutta Viron puolustuksen selkäranka se ei ole.
Viron omiin maavoimiin kuuluu kaksi jalkaväkiprikaatia sekä logistiikka-, viesti-, tykistö- ja tiedustelupataljoonat. Ilmatorjuntayksiköt ovat osa ilmavoimia ja rannikkojoukot osa merivoimia. Virolla on myös omat erikoisjoukot.
Viro on investoinut viime vuosina merkittävästi maanpuolustukseen. Hanno Pevkurin mukaan puolustusmenojen osuus bruttokansantuotteesta nousee ensi vuonna jo yli neljään prosenttiin.
Viro on hankkinut muun muassa pintatorjuntaohjuksia sekä HIMARS-ohjusjärjestelmiä ohjuksineen, joiden kantama on 70–300 kilometriä.
Baltian maat ja Puola satsaavat maanpuolustukseen bruttokansantuotteeseen suhteutettuna enemmän kuin Yhdysvallat itse, muistuttaa Marko Mihkelson.
– Perusteita Yhdysvaltain vetäytymiselle ei ole, hän sanoo, viitaten Donald Trumpin toistuviin puheisiin siitä, että eurooppalaisten Nato-maiden pitää nostaa puolustusmenonsa riittävälle tasolle.
Rauhan aika on ohi
Naton suurimpia panostuksia Viron puolustukseen ovat tällä hetkellä ilmavalvonnan hoitaminen ja Tapan varuskuntaan sijoitettu monikansallinen noin 1200 sotilaan taisteluosasto.
Ilmavalvonta hoituu eri Nato-maiden kesken rotaatioperiaatteella Islannin ilmavalvonnan tavoin. Taisteluosastosta on vastuussa Britannia, mutta siinä on vuorotellen mukana myös ranskalaisia, tanskalaisia ja belgialaisia joukkoja.
Münchenin viimeviikkoinen turvallisuuskonferenssi ja sitä seuranneet Yhdysvaltain ja Venäjän keskustelut opettivat virolaisille, että maailma on muuttunut uhkaavampaan suuntaan, sanoo Marko Mihkelson.
– On tärkeää, että Viro, Suomi sekä muut Pohjoismaat ja Baltian maat pitävät yhtä Puolan ja muiden sellaisten maiden kanssa, jotka käsittävät, mitä uhka valtion olemassaololle tarkoittaa.
– Euroopan on olennaista ymmärtää, että rauhan aika on ohi. Nyt tarvitaan nopeita poliittisia päätöksiä puolustuskyvyn parantamiseksi ja yhteisen pelotevaikutuksen vahvistamiseksi, Mihkelson korostaa.
