Ruoka-avun tarve on kasvanut Pohjois-Karjalassa, kertovat järjestöt

Ruoka-avun yhteishankkeeseen Pohjois-Karjalassa haki mukaan 13 järjestäjätahoa. Ne toimivat kymmenen kunnan alueella eli vain kolmesta kunnasta ei tullut hakemusta.

Pöydällä olevassa suuressa muovikorissa on leipäpaketteja.
Vähävaraisten ruoka-apu perustuu enimmäkseen hävikkiruoan jakamiseen. Elinkustannusten nousu on vaikeuttanut huonotuloisten ihmisten selviytymistä. Kuva: Mimmi Nietula / Yle
  • Marja-Liisa Kämppi

Ruoka-aputoiminnan kuluihin haki rahoitusta iso joukko pohjoiskarjalaisia järjestöjä ja seurakuntia.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote vastaa ruoka-aputoiminnan järjestämisestä maakunnassa.

Valtio jakaa toimintaan koko maassa 5,8 miljoonaa euroa tälle ja ensi vuodelle.

Maakunnallinen yhteishanke hakee Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ruoka-aputoimintaan kahdelle vuodelle yhteensä 169 000 euroa. Se on enimmäismäärä, jonka Pohjois-Karjala voi väkimäärän perusteella saada.

Vt. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö Leena Suhonen Siun sotesta kertoo, että ruoka-apua järjestävät tahot hakivat rahaa paljon enemmän. Haettu summa oli yhteensä lähes 85 000 euroa suurempi.

Saatavasta summasta 15 prosenttia kuluu projektikoordinaattorin palkkakuluihin. Järjestöillä rahaa kuluu kuljetuskustannuksiin, kylmäkalusteisiin, yhteisruokailuihin, pakkausmateriaaleihin, tiloihin ja tiedottamiseen.

Tulevaisuuslautakunta hyväksyi rahoitushakemuksen helmikuun kokouksessaan.

Uusiakin hakijatahoja pääsi mukaan

Hävikkiruokaa jakavia tahoja ilmoittautui mukaan yhteishankkeeseen 13.

Joukossa oli tuttuja järjestöjä kuten Via Dia Joensuusta ja Kiteeltä, SPR Liperistä, työttömien yhdistys Kontiolahdesta ja monet kristilliset järjestöt.

Uusia hakijoita olivat muutamat seurakunnat: Outokummun ja Polvijärven luterilainen seurakunta ja Joensuun ortodoksinen seurakunta. Verotuloja saavat seurakunnatkin pystyvät hanke-ehtojen muututtua hakemaan julkista rahoitusta.

Yhteishankkeeseen ei tullut yhtään hakemusta kolmesta kunnasta: Nurmeksesta, Heinävedeltä ja Rääkkylästä.

Hakijoiden mukaan ruoka-avun tarve on kasvanut jatkuvasti.

Osa avun tarvitsijoista käy ruokailemassa hävikkiruokapisteellä tai hakee ruokakassin säännöllisesti, joukossa on paljon lapsiperheitä. Jotkut järjestöt toimittavat ruokaa myös koteihin.