MOSKOVA Kuvissa ilmeet olivat vakavat, kun Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat tapasivat Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa.
Ääni kellossa oli kuitenkin hyvin erilainen kuin edellisen Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinnon aikaan.
Keskusteluissa olivat esillä peräti taloudellinen ja geopoliittinen yhteistyö, vaikka neuvottelut Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan lopettamiseksi eivät ole kunnolla alkaneetkaan.
Venäjä ja Yhdysvallat sopivat asettavansa neuvotteluryhmät rauhan hakemiseksi Ukrainan sotaan.
Osapuolet eivät vielä sopineet ajankohtaa presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaamiselle, mutta valmistelut ovat alkaneet.
Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja Tammy Bruce sanoi, että valtuuskunnat sopivat käsittelevänsä kahdenvälisten suhteiden häiriötekijöitä (”irritants”), jotta maiden diplomaattiedustustojen toiminta voitaisiin normalisoida.
– Keskustelu oli mielestäni oikein hyödyllinen. Emme vain kuunnelleet vaan kuulimme toinen toisiamme. Minulla on perusteita väittää, että yhdysvaltalainen osapuoli alkoi aiempaa paremmin ymmärtää kantaamme, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi.
Venäjän johdolla lienee tosiaan aihetta tyytyväisyyteen. Yhdysvaltain uusi hallinto ei kohtele Venäjää verisen hyökkäyssodan aloittajana vaan neuvottelukumppanina, jonka kanssa olisi mahdollista löytää yhteisiä geopoliittisia ja taloudellisia etuja.
Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio vakuutteli, että ketään ei sivuuteta ja konfliktin ratkaisun pitää olla sellainen, jonka kaikki osapuolet voivat hyväksyä.
Rubio sanoi, että EU:nkin pitää olla pöydässä jossain vaiheessa, koska EU on myös asettanut pakotteita Venäjälle.
Ukrainalle kyyti on silti kylmää, sillä käytännössä Venäjä on jo päässyt luomaan tulevien neuvottelujen agendaa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin piti vierailla huomenna keskiviikkona Saudi-Arabiassa. Zelenskyi kuitenkin lykkäsi vierailua – ilmeisesti välttääkseen sen, että vierailu kytkettäisiin julkisuudessa Venäjän ja Yhdysvaltain Riadissa käymiin neuvotteluihin.
Venäjä vaikuttaa peräti päässeen avaamaan keskustelua länsipakotteiden tulevasta helpottamisesta, vaikka rauhansopimus on vielä kaukana.
Venäjän valtiollisen investointirahaston RFPI:n johtaja Kirill Dmitrijev sanoi, että erikseen käytiin keskusteluja tulevasta taloudellisesta yhteistyöstä, koskien myös globaaleja energian hintoja.
Dmitrijev on toiminut keskustelujen taustavaikuttajana ja järjestelijänä muun muassa vankienvaihdossa, joka edelsi Trumpin ja Putinin äskettäistä puhelinkeskustelua.
Dmitrijev väläytti, että Yhdysvaltain öljy-yhtiöt voisivat vielä palata Venäjälle. Kuulostaa, että tässä saattaa olla Venäjän Trumpin hallinnolle tarjoama porkkana.
Ukrainan presidentti yritti saada Trumpin hallintoa myötämieliseksi esittämällä Yhdysvalloille Ukrainan maaperässä olevien harvinaisten maametallien hyödyntämistä.
Yritys ilmeisesti kostautui, kun Trumpin hallinto mediatietojen mukaan löi Zelenskyin eteen Münchenin turvallisuuskokouksessa kovasanaisen sopimusluonnoksen. Siinä Ukraina olisi joutunut luovuttamaan kaivannaisensa Yhdysvalloille jo aiemman avun korvauksena, ilman mitään takeita tulevasta tuesta.
Lisähankaluus asiassa on, että puolet Ukrainan tiedossa olevista maametallivarannoista sijaitsee Venäjän miehittämillä alueilla. Kyynisesti ajatellen tämä tarjoaa Venäjälle mahdollisuuden esittää Trumpille omaa ”diiliään”.
Riadin keskustelujen suurin erimielisyys näyttäisi koskevan Ukrainan vaatimia turvatakuita. Yhdysvallat haluaisi jättää ne Euroopan maiden harteille, mutta Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti ykskantaan, että Venäjä ei hyväksy mitään Nato-maita rauhanturvaajiksi.
Kreml toisti tiistaina kantansa, että Venäjä ei hyväksy Ukrainan Nato-jäsenyyttä, mutta Ukraina voisi liittyä Euroopan unioniin. Venäjän presidentin lehdistösihteeri Dmitri Peskov sanoi, että Ukrainan sodan ratkaiseminen on mahdotonta ilman laajempaa keskustelua Euroopan turvallisuusasioista.
Tämä kuulostaa siltä, että Venäjä haluaisi palata vuoden 2021 agendaan. Silloin Venäjä johto esitti käytännössä uhkavaatimuksen, että sotilasliitto Nato ei saisi enää laajentua ja sen pitäisi vetää Naton joukot ja aseistus maista, jotka liittyivät Natoon vuoden 1997 jälkeen, siis esimerkiksi Puolasta ja Baltiasta.
Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee, että Trumpin hallinto saattaa hyvinkin olla kiinnostunut vähentämään Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa Euroopassa. Ajat ovat siis jännittävät myös Euroopan Nato-maille.
