Liikenteen sähköistymisen voi huomata omin silmin Espoon tai Kauniaisten kaduilla sähköautojen määrän lisääntymisenä. Joka neljännen auton käyttövoima ladataan verkosta ja se näkyy myös autojen latauspaikkojen määrässä.
Ladattavien autojen osuus henkilöautokannasta on näissä kaupungeissa Suomen suurin.
Esimerkiksi Espoon Suur-Kauklahdessa on pientaloalue, jonka 85 talouteen on muutaman vuoden aikana hankittu 23 sähköautoa.
Se on tuonut ongelman, joka on sähkönjakeluyhtiölle vaikeasti ratkaistava. Kun kaikki autot kytketään lataukseen samaan aikaan, pientaloalueen sähkön jakeluverkon kapasiteetti on varsinkin pörssisähkön halvimpien tuntien aikana kovilla.
– Jakeluverkon kapasiteettia on vahvistettava, mutta haaste on siinä, että ehdimmekö vahvistaa verkkoa riittävän aikaisin, sanoo sähkönjakeluyhtiö Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen.
Kyse ei ole vain yhdestä pientaloalueesta.
Espoossa hetkellinen sähkön huipputehontarve on kasvanut niin suureksi, että sähköverkon kapasiteetti joudutaan lähivuosina kaksinkertaistamaan. Se tarkoittaa noin 500 megawattia uutta kapasiteettia, mikä vastaa neljännestä yhden ydinvoimalan tehosta.
Kasvu ei johdu pelkästään sähköautoista, vaan kulutusta lisäävät myös esimerkiksi suuret sähkökattilat, joilla tehdään kaukolämpöä sekä isot datakeskukset.
Autojen älylataus vähentää huippukulutusta
Osa kulutuspiikeistä voidaan leikata autojen uudella älylatauksella, jolloin jakeluverkon vahvistamisella ei ole niin kiire.
Sähkönhinnan rajut vaihtelut ovat tuoneet markkinoille uusia palveluntarjoajia, jotka ohjaavat sähköautojen ja muiden sähkölaitteiden latausta sähkönhinnan ja sähköverkon kulutushuippujen perusteella.
Älylatauksessa autoa etäohjataan pilvipalvelun kautta. Se on mahdollista, sillä yhä useammat uudet autot ovat jatkuvasti yhteydessä valmistajan pilvipalveluun.
– Autoilija kertoo äpille, että milloin hän aikoo lähteä liikkeelle. Sen jälkeen me lähetämme auton pilvipalveluun tiedon milloin latauksen pitää tapahtua, sanoo Synergin operatiivinen johtaja Harri Iisakka.
Aalto-yliopiston tutkimuksen pohjalta kehitetty Synergin älysovellus optimoi sähkönkulutusta edullisille tunneille tai hetkiin, jolloin verkon kannalta lataus olisi kannattavaa. Yritys on parissa vuodessa saanut asiakkaikseen lähes kymmenen tuhatta kotitaloutta.
Sovelluksen ylläpidon rahoittavat energia-alan toimijat, kuten sähköyhtiöt, kulutusjouston hyödyistä kertyvinä korvauksina. Synergi on pian mukana Fingridin kysyntäjoustossa, jolloin sovellus keskeyttää lataamisen sellaisina hetkinä, jolloin kantaverkossa on vähennettävä nopeasti kulutusta.
Myös monet alueelliset jakeluverkkoyhtiöt ovat lähdössä mukaan, koska sovellus mahdollistaa pian kulutuksen vähentämisen myös paikallisesti.
– Palveluntarjoajia on tulossa markkinoille. Jos saamme enemmän sähkönkäyttäjiä mukaan tähän joustoon, niin se vähentää hintojen heiluntaa ja varmistaa, että meillä on riittävän vahvat verkot, sanoo Carunan asiakkuuspäällikkö Kosti Rautiainen.
Tehomaksu kannustaa tasaamaan kuormahuippuja
Kotitalouksien lataussovellusten lisäksi älyä on tulossa myös taloyhtiöiden ja pysäköintihallien kiinteiden lataus- ja lämmitystolpien ohjaukseen.
Monissa taloyhtiöissä ja pysäköintihalleissa vanhojen lämmitystolppien tilalle vaihdetaan uusia älykkäitä rasioita, jotka käyvät sekä autojen hidaslataukseen että lämmitykseen. Usein pysäköintialueelle rakennetaan muutamia nopeampia latauspisteitä.
Myös piharasioiden latausta ohjaa sovellus, joka pyrkii ajoittamaan latauksen pörssisähkön edullisille tunneille.
Käyttäjiltä energiankulutus voidaan laskuttaa pörssisähkön markkinahinnan mukaan, jolloin käyttäjä voi itse ajoittaa käytön halvimmille tunneille.
Samalla järjestelmä laskee, ettei kaikkia autoja ladata samaan aikaan suurimmalla teholla, jolloin kiinteistön tehomaksu nousisi liian suureksi.
– Mikäli teho uhkaa ylittyä, niin latauslaite kertoo autolle, että lataustehoa on tiputettava. Hitaissa latauslaitteissa käytetään jonotusperiaatetta, jolloin autot saavat vuorotellen virtaa, sanoo pysäköinnin etähallintajärjestelmän eParkingin kunnossapitopäällikkö Antti Riutta.
Riutan mukaan kuormanhallinta halutaan nykyisin lähes poikkeuksetta uusiin pysäköintilaitoksiin, koska muutoin tarvittava sähköteho kasvaisi liian suureksi.
Tehomaksun ollessa voimassa lataustehoja lasketaan herkemmin, mutta jos paikallinen jakeluyhtiö ei tehomaksua peri esimerkiksi öisin, silloin rajoituksia on vähemmän.
