Vaasan kaupungin konsernijaosto käsitteli sote-kiinteistöjen yhtiöittämistä eilen tiistaina.
Kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin vuokraustoimintansa yhtiöittämiseksi, jotta se voi jatkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tilojen vuokraamista Pohjanmaan hyvinvointialueelle.
Taustalla on laki, joka vaatii kuntia vuokraamaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tilat hyvinvointialueille kolmeksi vuodeksi, ja tarvittaessa vielä yhdeksi lisävuodeksi.
Jos tilojen vuokraamista jatketaan tämän vuoden jälkeen, toiminta on yhtiöitettävä.
Kaupunki ja hyvinvointialue ovat käyneet asiasta neuvotteluja kertoo toimitilajohtaja Tapio Ollikainen kaupungin tiedotteessa.
– Vaasan kaupungilla on iso huoli tilanteesta ja halu edetä asiassa ripeästi, jotta myös käyttäjien ja asukkaiden, joista osa on erityisryhmiä, asuminen voidaan turvata.
Valtakunnallisesti haastava tilanne
Ongelmana on, että pitkäaikaisia vuokrasopimuksia on vaikea saada, koska Pohjanmaan hyvinvointialue ei ole hakenut lainanottovaltuuksia.
Yhtiötä ei voida perustaa, mikäli pitkäaikaisia vuokrasopimuksia ei saada.
Vaasan kaupungin omistajaohjauksen johtaja Sari Simelius-Sillanpään mukaan yhtiön perustamisvelvoite on kunnille valtakunnallisesti haastava.
Valtio vaatii kuntia yhtiöittämään kiinteistötoimintansa, mutta edellyttää samalla, että hyvinvointialueilla on lainanottovaltuudet vuokrasopimusten tueksi.
– Yhtiö ei voi toimia elinkelpoisesti tilanteessa, jossa vuokralaisella on mahdollisuus irtisanoa tilat vuoden irtisanomisajalla.
Simelius-Sillanpää muistuttaa, että kunnat kantavat kiinteistöriskin, vaikka valtio vastaa hyvinvointialueiden toiminnasta.
– Mikäli toimitilat olisivat valtiolla, olisi valtiolla mahdollisuus ohjata hyvinvointialueiden tilojen käyttöä toiminnan kannalta optimaalisesti, Simelius-Sillanpää toteaa.
Valtion korvaus vielä avoin
Kunnat voivat hakea valtiolta korvausta sote-uudistuksen aiheuttamista kustannuksista.
Korvausta saa, mikäli omaisuusjärjestelyt nostavat kunnallisveroprosentin laskennallista korotustarvetta yli 0,5 prosenttiyksikköä.
Lisäksi kustannusten on oltava sellaisia, joihin kunta ei olisi voinut itse vaikuttaa, ja jotka johtuvat suoraan lainsäädännöstä tai sen seurauksena esimerkiksi hyvinvointialueen päätöksistä.
Asiaa koskeva asetus on tällä hetkellä valmistelussa valtionvarainministeriössä.
Talous- ja strategiajohtaja Cecilia Raunio tietää, mitä asetus voisi Vaasalle tarkoittaa.
– Esimerkiksi toimitilojen purkamisen ja käyttämättömien tilojen ylläpitokustannusten osalta valtio korvaisi vain ne kustannukset, jotka ylittävät noin kahdeksan miljoonaa euroa. Riskinä voi olla myös se, että jonkinlainen korvauskatto tulee vastaan julkisen talouden alijäämän vuoksi.
