Rukous Ukrainalle jakaa mielipiteitä Suomen ortodoksikirkossa – metropoliitta Arseni: ”Ei missään tapauksessa saa lukea”

Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan Elian hyväksymä rukous oli laadittu jumalanpalveluksiin Ukrainan sodan vuosipäiväksi.

Metropoliitta Arseni taidenäyttelyssä lapinlahden Eemil taidemuseossa.
Metropoliitta Arseni kielsi lukemasta rukousta, jossa rukoiltiin Ukrainan puolesta. Kuva: Sami Takkinen / Yle
  • STT-Yle

Ukrainan sodan vuosipäivän jumalanpalveluksiin tarkoitettu rukous jakaa mielipiteitä Suomen ortodoksikirkossa. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan alkamisesta tulee maanantaina kuluneeksi kolme vuotta.

Ortodoksiseen kirkkoon kuuluvan hyväntekeväisyysjärjestön laatima rukous on saanut Suomen ortodoksista kirkkoa johtavan arkkipiispan Elian hyväksynnän. STT:n tietojen mukaan rukous sai kuitenkin täystyrmäyksen metropoliitta Arsenilta.

Hyväntekeväisyysjärjestö Filantropia lähetti Ukrainaa tukevan rukouksen kirjeessään ortodoksiseurakunnille ympäri Suomea sähköpostitse. STT:n näkemässä muistojumalanpalveluksen rukouksessa pyydetään muun muassa jumalalta suojelusta ”paljon kärsivälle Ukrainalle”.

Suomeen on sodan alettua saapunut kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, joista valtaosa on ortodokseja.

– Arkkipiispa Elia kannustaa seurakuntia huomioimaan Ukrainan sodan alkamisen vuosipäivän toimittamalla oheisen rukouspalveluksen tai muun sopivan palveluksen – joko sunnuntaina 23. helmikuuta tai (sodan alkamisen varsinaisena vuosipäivänä) maanantaina, kirjeessä sanotaan.

Arseni kielsi rukouksen lukemisen

Metropoliitta Arseni lähetti oman hiippakuntansa eli Kuopion ja Karjalan hiippakunnan seurakuntiin kirjeen, jossa hän kielsi lukemasta rukousta.

STT:n näkemässä kirjeessä Arseni ohjeistaa, että lähetetyn muistopalveluksen voi toimittaa, mutta palvelukseen liitettyä rukousta ”ei missään tapauksessa saa lukea”.

– Seurakunnissa on kaikin tavoin pyrittävä välttämään ukrainalaisten ja venäläisten vastakkainasettelua, jota tällaisen rukouspalveluksen toimittaminen mahdollisesti ruokkisi, hän perusteli papistolle.

Arseni kertoi STT:lle pitäneensä rukousta poliittisena kannanottona.

– Siinähän on otettu kantaa sodan osapuolen puolesta. Meillä on seurankuntien jäseninä sekä ukrainalaisia että venäläisiä. Minun tulee hiippakunnan piispana ylläpitää yhtenäisyyttä eikä hajottaa seurakuntaa ottamalla kantaa jonkun puolesta, hän sanoi.

Arseni sanoi myös pitävänsä ongelmallisena sitä, että rukous ei ole piispainkokouksen hyväksymissä liturgisissa kirjoissa vaan hyväntekeväisyysjärjestön laatima.

Oulun metropoliitta Elia valittiin Suomen ortodoksisen kirkon uudeksi arkkipiispaksi viime vuoden lopulla. Hän oli Ylen aamun vieraana joulukuussa.