Valtiolla ei ole euroakaan annettavaksi alueille, joita kohtaa äkillinen työttömien määrän kasvu.
Hallitus poisti budjetista kokonaan kansallisen aluekehittämisen määrärahat vuoden 2025 alusta lähtien.
Muutos osuu esimerkiksi Outokumpuun Pohjois-Karjalassa. Venäjän hyökkäyssota oli raju isku pörssiyhtiö Piipolle, joka myy tuotantonsa ja laiteensa ulkomaille. Outokummusta on vaarassa loppua noin 50 työpaikkaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Hanna-Maria Urjankangas kertoo, että valtio ei tällä hetkellä tue mitenkään Outokummun tavoin äkilliseen työttömyyskriisiin joutuneita kuntia.
– Seuraamme näitä tilanteita ja arvioimme tapauskohtaisesti. Outokummun tilanne on tosi vakava siinä mielessä, että työttömyysaste on ennestään jo korkea.
Outokummun työttömyysprosentti oli joulukuun lopussa 19. Piipon lähdön jälkeen työttömyysaste nousee ennusteen mukaan 21 prosenttiin eli samalle tasolle kuin naapurikunnassa Juuassa. Juuassa oli joulukuussa Suomen korkein työttömyysprosentti yhdessä Puolangan kanssa.
– Meillä oli jo valmiiksi korkea työttömyys ja yritysten lomautuksia, toteaa Outokummun kaupunginjohtaja Päivi Lintumäki.
Pohjois-Karjalan kunnista kuusi mahtuu kymmenen pahiten työttömyydestä kärsivän alueen joukkoon.
Työttömyyskierteessä oleva Outokumpu pääsi aiemmin mukaan paikallisen äkillisen rakennemuutoksen hankkeeseen, johon myönnettiin 125 000 euroa. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Outokumpu hakee hankkeelle jatkoa, jotta jäljellä olevalla vajaalla 50 000 eurolla voisi auttaa ensi vuonna Piipolta työttömäksi jääviä.
– Vaajaat 50 000 ei ole hirveän iso raha. Sillä ei tätä tilannetta saada yksin ratkaistua, toteaa TEMin Urjankangas.
Kriisikunnat ovat oman onnensa nojassa työllisyysalueina
Työttömyyskriisin kohtaavat kunnat joutuvat käytännössä pärjäämään ilman valtion tukea. Vastuu on nykyisin kunnilla tai työllisyysalueilla, jotka ovat saaneet työllisyyden hoitoon valtionosuuksia.
Valtio siirsi vastuun mutta vähensi varoja.
Pohjois-Karjalassa kuntien yhteensä saama valtionosuus eli työllisyyden hoitoon osoitettu summa on yhteensä 21,8 miljoonaa euroa. Valtio käytti viime vuonna samaan palveluun 4,8 miljoonaa euroa enemmän.
– Olemme todella tiukoilla taloudellisesti. Pystymme hoitamaan perustyön ja lakisääteiset palvelut, toteaa palvelupäällikkö Marjatta Rummukainen ja lupaa, että Pohjois-Karjalan työllisyysalue tekee kaiken voitavansa Outokummun hyväksi.
Pohjois-Karjalassa on yksi työllisyysalue, jossa vastuukuntana on Joensuu. Kunnat ovat antaneet saamansa valtionosuudet Joensuulle. Rahat eivät ole korvamerkattuja eli periaatteessa niitä voisi käyttää vaikka kouluruokaan.
Yritysrahoitusta on tarjolla, jos luottoa löytyy
Piipolta jää Outokumpuun isot tuotantotilat. Kaupunki pyrkii yhdessä elinkeinoyhtiö Business Joensuun kanssa etsimään tilalle uutta yritystoimintaa.
Vaikka valtio on laittanut monta rahahanaa kiinni, on joitakin höllennetty.
– Yritysrahoitusta on hyvin saatavilla tällä hetkellä. Tilanne on hyvä, jos oma ja pankkirahoitus on kunnossa sekä luottamusta ja näkymää tulevaan löytyy, toteaa Pohjois-Karjalan ely-keskuksen johtaja Ari Niiranen.
