Tutkimus: Yhä useampi suomalaislapsi paranee syövästä

Syöpään sairastuneiden lasten selviytymis­ennuste on noussut merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana.

Käsi sairaalasängyllä. Käsi on kääritty siteisiin, ja lapsi on tiputuksessa.
Lasten yleisin syöpätyyppi on verisyöpiin lukeutuva akuutti lymfoblastileukemia. Kuvituskuva. Kuva: AOP
  • Jaana Hevonoja

Syöpähoidot Suomessa ovat kehittyneet niin, että syöpään sairastuneista lapsista kuusi seitsemästä paranee, ilmenee lasten syöpälääkäreiden laatimasta tutkimustilastosta.

Kymmenen viime vuoden aikana alle 16-vuotiaana syöpään sairastuneiden lasten selviytymisennuste on noussut viisi prosenttiyksikköä 81 prosentista 86 prosenttiin.

Tutkimustuloksia koonnut lasten syöpähoidon asiantuntija, dosentti Päivi Lähteenmäki sanoo, että vaikka jonkin aikaa tulokset vaikuttivat tasaantuvan, nyt näyttää jälleen siltä, että kehityksessä on päästy eteenpäin.

– Kymmenvuotisen tarkastelujakson aikana diagnoosin jälkeinen viiden vuoden elossaolon todennäköisyys on noussut viitisen prosenttiyksikköä, Lähteenmäki sanoo.

Hän kertoo, että suurin osa taudin uusiutumisista tapahtuu ensimmäisen kolmen vuoden aikana. Tämän vuoksi viiden vuoden elossaololukua pidetään standardina. Viiden vuoden jälkeen taudin uusiutumiset ovat Lähteenmäen mukaan harvinaisia.

Voit katsoa jutun päätiedot myös toimittaja Sara Salmen lyhyeltä uutisvideolta.

Yleisimpään syöpään sairastuneet ovat etupäässä 2–4-vuotiaita

Lasten syövistä lähes kolmasosa on akuuttia lymfoblastileukemiaa (ALL). Siinä luuytimen valkosolujen esiasteet muuttuvat pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi ja täyttävät luuytimen tilan normaalilta verisolutuotannolta.

Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 50 lasta. Suurin osa lapsista on sairastuessaan 2–4-vuotiaita, mutta sairastua voi jo ensimmäisenkin elinvuoden aikana.

HUSin Uuden lastensairaalan osastonylilääkäri Samppa Ryhäsen mukaan immunologiset hoidot ovat tehneet läpimurron erityisesti juuri tämän syöpätyypin kohdalla ja vaikuttaneet paranemisennusteeseen huomattavasti.

– Immunologiset hoidot tarjoavat yksilöllisempiä ja kohdennetumpia hoitovaihtoehtoja verrattuna perinteisiin sytostaatteihin, jotka tuhoavat myös terveitä soluja, sanoo Ryhänen.

Lähteenmäki kertoo, että vaikka syöpähoidoissa käytetään yhä sytostaattejakin, immunologisten eli vasta-ainehoitojen tai CAR-T-soluhoitojen osalta etenkin leukemiassa voidaan osa solusalpaajista korvata immunologisella hoidolla. CAR-T on syövän immuunihoito, jossa potilaan puolustusjärjestelmän soluja aktivoidaan hyökkäämään tehokkaammin syöpäsoluja vastaan.

– Toisaalta myös uusiutuneissa taudeissa voidaan näillä immunologisilla hoidoilla saada vielä hyviä vasteita ja pysyviäkin paranemisia, mikä on ollut käänteentekevää. Myös sivuvaikutukset ovat sytostaatteja vähäisemmät, Lähteenmäki sanoo.

Lääkärien mukaan kansainvälinen tutkimusyhteistyö on ollut kehityksen keskeinen tekijä kymmenen viime vuotta.

Tutkimustiedot koottiin lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien erikoislääkäreiden tutkimushankkeesta, joka on osa laajempaa Pohjoismaista hanketta sekä Syöpärekisteristä ja lastenklinikoiden omista syöpädiagnoosirekistereistä.

Reilut kymmenen vuotta sitten perustettu Aamu Säätiö rahoittaa lasten kliinistä syöpähoitotutkimusta Suomessa.

Leukemiaa sairastava 11-vuotias Eela kertoo Perjantaidokumentissa elämästään, josta puolitoista vuotta on kulunut eristyksessä.