Suomen ortodoksinen kirkko on tuominnut voimakkaasti Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa, mutta tällä viikolla yhtenäisyyteen tuli särö.
Arkkipiispa Elia ja metropoliitta Arseni ovat eri mieltä, voiko sodan vuosipäivän jumalanpalveluksissa lukea rukousta, jossa pyydetään Jumalalta suojelusta Ukrainalle.
Suomen ortodoksista kirkkoa johtava arkkipiispa Elia on kannustanut lukemaan rukouksen, kun taas Kuopion ja Karjalan hiippakuntaa johtava metropoliitta Arseni on kieltänyt seurakuntia lukemasta tekstiä.
Käytännöllisen teologian professori Pekka Metso Itä-Suomen yliopistosta katsoo, että ortodoksisen kirkon olisi syytä selvittää, mikä sen linja on suhteessa Ukrainan sotaan ja Venäjään.
– Varovaisuus Ukrainan tukemisessa herättää ainakin itsellä kysymyksen, kuinka johdonmukaisesti ja yhtenäisesti Suomen ortodoksinen kirkko on Ukrainan takana ja onko kirkon piirissä Venäjää ja Venäjän kirkkoa ymmärtävää ajattelua.
”Kirkon toiminta on väistämättä poliittista”
Mielipiteitä jakaneessa rukouksessa pyydetään Jumalaa muun muassa varjelemaan ukrainalaisia sotilaita ja karkottamaan hyökkääjät. Rukouksen sisältöä on avattu tässä jutussa.
Torstaina Ylen haastattelussa metropoliitta Arseni sanoi olevansa sitä mieltä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on väärin.
Samalla hän kuitenkin pitää Ukrainaa tukevaa rukousta poliittisesti värittyneenä ja haluaa, ettei kirkko ota kantaa. Arseni on huolissaan, että rukouksen lukeminen voi tuoda ongelmia seurakuntien venäläistaustaisille työntekijöille.
Professori Pekka Metson mukaan kirkon on mahdotonta välttyä ottamasta kantaa, sillä myös rukouksen lukematta jättäminen voidaan tulkita kannanotoksi.
– Kirkon toiminta on väistämättä poliittista, jos se vaikuttaa ihmisten asenteisiin tai mahdollisuuksiin ottaa kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin, Metso sanoo.
Hän pitää myös venäläisiin työntekijöihin vetoamista ongelmallisena, sillä siinä sivuutetaan kokonaan Ukrainasta paenneet ihmiset ja heidän kärsimyksensä.
”Me olemme aina rukoilleet, jos jossain on sota”
Rukouksen kieltäminen on herättänyt keskustelua ortodoksisen kirkon sisällä, mutta vain harva on valmis kommmentoimaan asiaa omalla nimellään.
Teologiaa Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva Emilia Kivikoski suostui Ylen haastatteluun.
Hän on turhautunut, että ortodoksinen kirkko on jälleen otsikoissa erimielisyyksien takia.
– Olisi hyvä, että piispat sopisivat, miten tulevaisuudessa tällaisten asioiden kanssa toimitaan, Kivikoski sanoo.
Hän kertoo joutuneensa selittämään asiaa luterilaisille kavereilleen. Kivikoski itse kokee, että ortodoksisen kirkon linja on selvä.
– Me olemme aina rukoilleet ja tulemme aina rukoilemaan, jos jossain sota. Kirkon linja ei muutu, vaikka yksi piispa tekisi yleisestä linjasta poikkeavan päätöksen, Kivikoski sanoo.
Kannanotolle on tarve, kun tuki Ukrainalle horjuu
Professori Pekka Metso pitää tärkeänä, että kirkon käsitys Ukrainan sodasta on kirkas etenkin nyt, kun länsimaiden tuki Ukrainalle horjuu.
Hänen mukaansa ortodoksisessa kirkossa olisi laajemman keskustelun paikka.
– Että onhan Suomen ortodoksisen kirkon linja tässä asiassa se, mikä sen on sanottu tähän asti olevan. Ja jos kirkon sisällä on erilaisia käsityksiä, niin siitäkin pitäisi pystyä rehellisesti puhumaan, Metso toteaa.
