Suomessa saatetaan nähdä viimevuotista enemmän lintuinfluenssatapauksia.
Ruokaviraston tutkimusprofessori Tuija Gadd arvioi, että luonnonlinnuissa voi esiintyä nyt enemmän korkeapatogeenista lintuinfluenssaa kuin viime vuonna.
Tapaukset ovat runsastuneet Euroopassa, josta virus voi siirtyä Suomeen muuttolintujen mukana.
Jo tässä vaiheessa vuotta Suomessa on tavattu lintuinfluenssaa kahdelta linnulta Etelä-Suomessa. Koko viime vuonna tapauksia ilmeni vain yksi.
Toissa vuonna tauti ryöpsähti epidemiaksi Suomessa, se tappoi paljon lintuja ja levisi myös tarhattuihin turkiseläimiin 71 tarhalle. Suomessa ryhdyttiin laajoihin torjuntatoimiin, sillä taudin pelättiin tarttuvan myös ihmisiin.
Tällä kertaa lintuinfluenssa jyllää myös USA:ssa. Sitä on tavattu naudoissa ja ihmisissä. Virus on kuitenkin erilainen kuin Euroopassa.
Merkkejä viruksesta nyt enemmän
Tutkimusprofessorin mukaan vielä ei tarvitse olla huolissaan, mutta virukseen kannattaa silti varautua huolella.
– Voisi ajatella, että tänä vuonna tullaan ehkä löytämään joitain tapauksia viimevuotista enemmän, koska Keski- ja Pohjois-Euroopassa on jo löytynyt runsaammin tartuntoja tässä vaiheessa vuotta.
Lintuinfluenssa tulee Suomeen yleensä muuttolintujen mukana.
Tuija Gadd toteaa, että ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. Taudin leviäminen riippuu esimerkiksi siitä, missä lintulajeissa virusta on ja miten se niissä leviää. Toisaalta linnuille on Gaddin mukaan voinut kehittyä vastustuskykyä, jolloin kaikki samassa laumassa olevat eivät sairastu.
Lintuinfluenssavirus on lisäksi sitkeä. Se voi säilyä elinkelpoisena pitkään vaikkapa rantamudassa. Virus ei säiky jäätymistä, mutta voi tuhoutua aurinkoisessa säässä kuivuessaan, kertoo Gadd.
Toissa vuonna tauti levisi erityisesti lokkien keskuudessa. Nyt havaitut tartunnat löytyivät naakasta ja kanahaukasta Varsinais-Suomessa. Millaisia taudinkantajia ne ovat?
– Petolinnut ovat yksineläjiä, joten niillä ei yleensä ole joukkokuolemia. Naakat taas elävät ryhmissä ja voisi ajatella, että ne esiintyvät joukolla lähellä tuotantotiloja.
Osataanko varautua ja ehkäistä?
Tutkimusprofessori Tuija Gadd listaa keinoja, joilla toissavuotiselta epidemialta voidaan välttyä.
Hän korostaa, että lintujen pääsy tuotantotiloihin pitää pystyä estämään. Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön ohjeistuksen mukaan siipikarja tulee pitää sisällä helmi–toukokuussa kevätmuuton ajan. Myöskään harrastekanoja ei saa pitää ulkona muuttoaikana.
Erona toissa vuoteen on ainakin se, että nyt turkistarhojen bioturvallisuutta on parannettu määräyksillä.
Myös Ruokavirastossa on kehitetty menetelmiä niin, että nykyään pystytään analysoimaan suuria määriä näytteitä nopeasti.
– Ruokaviraston laboratoriossa varautuminen ja tietotaito ovat lisääntyneet aiemmasta. Pystymme itse määrittämään tartuntaketjut entistä nopeammin, kun aikaisemmin lähetimme näytteet EU:n referenssilaboratorioon, joka kyllä auttaa edelleen tarvittaessa, Gadd kertoo.
