Turkuun puuhataan satojen miljoonien raitiotietä, jota moni vastustaa – tässä kolme keskeistä kiistakapulaa

Turun historiallisen keskustan läpi kulkevaa raitiotietä on puuhattu pitkään, mutta päätöstä sen rakentamisesta tai hinnasta ei vielä ole.

Keväällä valittava uusi kaupunginvaltuusto päättää rakentamisesta todennäköisesti loppuvuodesta, ja aiheesta odotetaan kevään kuntavaalien kuuminta kiistakapulaa.

Raitiotien hinnaksi on arvioitu 344 miljoonaa euroa, mutta valtion tukieuroistakaan ei ole vielä tietoa.

Tällä hetkellä valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat sitä mieltä, että valtion tukea olisi tultava, jotta hanke olisi mahdollinen. Osa ei kannata raitiotietä siitäkään huolimatta.

Tässä jutussa raitiotiehankkeen vetäjä ja hankkeen vastustaja laittavat omat näkemyksensä vastakkain. Valtuustoryhmien puheenjohtajien kommentit voit lukea artikkelin lopusta.

1. Hinta

Benito Casagrande on ollut rakentamassa vanhaa Turkua. Hän tietää, miten vaativaa arkeologinen työ on Turun tuomiokirkon läheisyydessä, ja mitä se voi maksaa.

– On kaikkea muuta kuin helppoa, kun tupsutetaan lusikalla ja pensselillä pikku hiljaa ja mennään kolme neljä metriä alas päin. Hanke on kallis, työläs ja hidas. Raitiotie on paljon kalliimpi kuin mitä on arvioitu kolme vuotta sitten, sanoo Casagrande.

Casagrande pelkää, että kustannuksia piilotellaan eri osastoille, kun yritetään pysyä budjetissa.

– Kukaan ei tiedä, mitä esimerkiksi Tampereen raitiotie oikeasti maksoi. Putkitöitä merkittiin putkitöiksi, vaikka ne tehtiin raitiotien takia.

Avaa kuvien katselu

Turun Raitiotien toimitusjohtaja Juha Saarikoski myöntää, että muun muassa arkeologiset kaivaukset vaativat rahaa.

Tänä vuonna tehdään tarkka suunnitelma raitiotien toteutuksesta, ja jokainen suunnittelun tuhansista yksityiskohdista vaikuttaa hintaan. Siksi hinta-arvio vaihtelee päivittäin, viikoittain tai vähintään parin viikon välein.

– Julkisuudessa puhutaan sadoista miljoonista tai miljardeista, mutta sellaisia yllätyksiä ei ole tulossa. Suomen huippuasiantuntijat ovat hankkeessa mukana varmistamassa, että asiat menevät oikein, kertoo Saarikoski.

2. Miten savimaa kestää?

Benito Casagrande arvioi, että kadut painuvat savimaahan, kun rakennustöitä tehdään.

– Kiskojen kohta pysyy paikoillaan, mutta katujen vierustat painuvat. Eerikinkadulla on jo nähty kadun painuvan 50–70 senttiä, kertoo Casagrande.

Yle kertoi tammikuussa, miten Turun kauppahalli painuu saveen kiihtyvällä tahdilla.

Juha Saarikoski kertoo, että painuminen on otettu huomioon. Se edellyttää siirtymärakenteiden tekemistä. Niillä painuminen saadaan hallittua.

Avaa kuvien katselu

3. Imagonkohotus vai himputin ratikka?

Benito Casagranden mukaan raitioteiden rakentaminen on vanhanaikaista. Hän kertoo katsoneensa juuri luennon Standfordin yliopistosta, jossa professori Tony Seba kertoo tulevaisuuden liikenteestä. Ihmiset liikkuvat yhteiskäyttöautoilla, jotka ovat eräänlaisia olohuoneita.

Juha Saarikoski luottaa yhä raitioteihin. Niitä rakennetaan ahkerasti Euroopan kaupunkeihin.

– Kyse on siitä, minkälaista Turkua lähdetään kehittämään kymmenien vuosien päähän. Mikään ei toimi, jos ei ratkaista, miten suuret joukot saadaan liikutettua.

Avaa kuvien katselu

Casagranden mielestä Turku ei tarvitse raitiotietä imagon takia.

– Tämä on kulttuurikaupunki, sen imagoon ei tarvita yhtä himputin ratikkaa, hän ihmettelee.