Joensuun kaupunki ylti odotettua parempaan tulokseen viime vuonna.
Tilinpäätös näyttää ylijäämää kolme miljoonaa euroa. Tulosta vahvistivat kaupungin sijoitusrahastojen hyvä tulos, hyvä verokertymä loppuvuonna ja kaupungin menojen pieneneminen sopeuttamistoimien avulla.
Joensuun säästöohjelmaa auttoi, että henkilöstön sairauspoissaolot alenivat lähes 30 prosentilla. Myös Joensuun Veden tulos oli noin miljoona euroa tavoitetta parempi.
Verotuloja kaupungille kertyi 168 miljoonaa ja valtionosuuksia 40 miljoonaa euroa. Yhteensä tulot laskivat edellisvuodesta yli 19 miljoonaa eli yli kahdeksan prosenttia. Sote-uudistuksen vaikutukset näkyivät nyt täysimääräisesti kuntien rahoituksessa.
Suuret investoinnit kasvattivat velkataakkaa
Joensuu investoi viime vuonna 51 miljoonalla eurolla, muun muassa Mehtimäen jääurheilukeskukseen, Enon ja Hammaslahden kouluihin ja kaupungintalon remontointiin museoksi.
Suurten investointien takia kaupungin velkamäärä kasvoi 29 miljoonalla ja oli vuodenvaihteessa 252 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtaja Jere Penttilä korostaa, että Joensuun talouden liikkumavara on edelleen niukka ja sovittuja sopeutustoimia on jatkettava 2030-luvulle saakka.
Joensuun väkiluku nousi viime vuonna lähes 700:lla ja oli vuoden lopussa yli 78 700. Väkiluvun kasvu nosti Joensuun Suomen 11. suurimmaksi kaupungiksi.
Väestönkasvusta huolimatta rakentaminen hiipui viime vuonna. Uusia asuntoja valmistui alle 200, mikä on 64 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023.
