YK:n luontokokouksen jatko-osassa päästiin sopuun umpikujassa olleista rahoituskysymyksistä

Ympäristöministeriön mukaan Roomassa sovittiin askeleista, joita seuraavissa luontokokouksissa ja niiden välillä otetaan rahoituksen tehostamiseksi ja lisäämiseksi.

Mielenosoittajat kantavat YK:n lippua ja käyttävät eläinnaamareita protestissaan. Etualalla sianpää pahvista taiteltuna.
Ympäristöaktivisteja kokoontui COP16-luontokokouksen jatko-osan aikaan Roomaan. Kuva: Alberto Pizzoli / AFP
  • Minja Viitanen

YK:n luontokokouksen jatko-osassa päästiin sopuun luonnon monimuotoisuutta tukevan rahoituksen kehittämisestä. Maat sopivat myös luontotavoitteiden toimeenpanon raportoinnista, seurannasta ja arvioinnista.

Kehittyvät ja rikkaat valtiot tekivät Roomassa järjestetyssä kokouksessa kompromissin umpikujassa olleista rahoituskysymyksistä.

– Tämä on ennen muuta monenkeskisen yhteistyön voitto. Erittäin haasteellisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa maat onnistuivat näyttämään, että vuosikausia hiertäneistä kysymyksistä voidaan kuitenkin löytää yhteinen sävel. Vaikeiden neuvottelujen jälkeen meillä on selkeät askeleet, joilla etenemme työssä luontokadon pysäyttämiseksi, Suomen valtuuskuntaa johtanut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sanoo tiedotteessa.

Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan Roomassa sovittiin askeleista, joita seuraavissa luontokokouksissa ja niiden välillä otetaan rahoituksen tehostamiseksi ja lisäämiseksi. Lisäksi nykyistä rahoitusjärjestelmää arvioidaan ja sen tehokkuutta parannetaan.

– Eri lähteistä tulevat rahoitusvirrat on ohjattava tehokkaammin luontotyöhön. Haitallisiin tukiin on puututtava, ja vaikuttavaa rahoitusta luonnon tilan vahvistamiseksi on saatava jatkossa myös uusilla keinoilla ja laajentamalla rahoituspohjaa, Multala sanoo.

”Konkreettiset askeleet tavoitteista”

Maat olivat samaa mieltä sopimuksen nykyisen väliaikaisen rahoitusmekanismin eli Maailman ympäristörahaston olevan tärkeä kansainvälisten biodiversiteettitoimien tukemisessa. Tulevissa luontokokouksissa päätetään, onko rahastoriittävä rahoitusmekanismi sopimuksen toimeenpanemiseksi.

– Rooman tulokset ovat aivan keskeisiä luontokadon pysäyttämiseksi. Nyt meillä on konkreettiset askeleet tavoitteista, menetelmistä ja etenemissuunnitelmasta. Suomen maaraportti on tärkeä osa toimeenpanoa ja osa globaalia arviointia. Kansallinen raportti tehdään aiempaan tapaan laajalla yhteistyöllä ympäristöministeriön asettamaa biodiversiteettityöryhmää hyödyntäen, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg sanoo.

YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet kokoontuivat tällä viikolla Italian pääkaupunkiin Roomaan jatkamaan neuvotteluja asioista, jotka jäivät auki viime marraskuussa Kolumbian Calissa järjestetyssä COP16-luontokokouksessa.

YK:n seuraava luontokokous COP17 järjestetään Armeniassa vuonna 2026.

Lähde: AFP