Lähtökohdat eivät olleet helpot, kun puhuttiin Teuvo Teräväisen toisesta tulemisesta Chicagossa.
Stanley Cupin tulokaskaudellaan tuulisessa kaupungissa kesällä 2015 voittanut Teräväinen kasvoi sittemmin Carolinan voittavan koneiston kulmapalaseksi, mutta palasi vapaana agenttina menneenä kesänä Chicagoon.
Siirto jopa yllätti, sillä rakennusvaiheessa oleva heikko Chicago ei vielä toviin ole menossa yhtään mihinkään.
30-vuotias Teräväinen kuitenkin teki seuran kanssa kolmevuotisen ja reilun 16 miljoonan taalan arvoisen sopimuksen.
Eikä alku ollut ruusuinen.
Teräväinen hankittiin joukkueeseen johtavaksi esimerkkipelaajaksi, mutta loka-joulukuulla meno oli tahmeaa – siitäkin huolimatta, että Teräväinen pelasi paljon kärkiketjussa seuraavaksi sukupolvipelaajaksi povatun Connor Bedardin vierellä.
Ensimmäiset 30 ottelua tuottivat vain 13 (6+7) tehopistettä ja tehotilastoon karmivan, joukkueen toiseksi heikoimman noteerauksen -15.
Sitten tapahtui jotakin ja vain taivas – ja kenties Teräväinen itse – tietää mitä.
Joulukuun puolenvälin jälkeen kaukaloissa on nähty aivan toisen tason Teuvo Teräväinen.
Nyt tarjolla on ollut sitä, mistä Chicago Blackhawks halusi maksaa 5,4 miljoonaa taalaa vuodessa. Rehellisyyden nimissä jopa hieman enemmän.
Teräväinen on nimittäin 15. joulukuuta lukien NHL:n pistepörssissä sijalla viisi takanaan muun muassa Connor McDavid.
Teräväinen on nakuttanut kahden ja puolen kuukauden ajan pisteitä yli yhden ottelukohtaisella keskiarvolla.
Toki Teräväisen ja Chicagon kohdalla on hyvä muistaa, että tehoilu tulee niin sanotusti roska-ajalla.
Heittopussiksi odotetusti ajautunut Chicago on jo pitkään pelannut pelejä vain omaksi ilokseen. Panosta tai alkeellistakaan painetilaa ei ole.
Ei NHL:ssä pisteiden tekeminen silti koskaan helppoa ole. Teräväinen on joulukuun puolenvälin jälkeen tehnyt 31 ottelusta kahdessatoista vähintään kaksi tehopistettä.
Tehotilastokin on jakson ajalta plussalla kolme osumaa, mikä on Chicagon tasoisessa joukkueessa vähintäänkin kohtuullinen suoritus.
”Turbo”-Teräväinen on hakannut tehonsa varsin maltillisella peliajalla, sillä jääaikaa on tullut jakson aikana vain vajaan 17 minuutin keskiarvolla.
Jos tämän pisteet suhteutetaan saatuun jääaikaan, Teräväinen on itse asiassa ollut edellisen kahden ja puolen kuukauden osalta koko NHL:n toiseksi tehokkain pelaaja.
Teräväinen vaikuttaa vihdoin löytäneen myös ketjun itselleen Chicagossa.
Yhteispeli ja kemiat tuntuvat toimivan erinomaisesti venäläisen llja Mikhejevin sekä jenkkisentteri Ryan Donaton kanssa. Kolmikko on hakannut viime otteluissa kovaa tulosta eikä ole päästänyt vielä viidellä viittä vastaan yhtäkään maalia omiin.
Ympäristö tukee taiteilijan vahvuuksia
Muutenkin ympäristö on juuri nyt Teräväisen kaltaiselle pelaajalla otollinen.
Kenties Carolinan ajokoirakiekko ei aina palvellut monipuolisen Teräväisen artistista puolta parhaalla tavalla, mutta Chicagossa tilanne on toinen.
Chicago ei, kaikella kunnioituksella, ole erityisen hyvin valmennettu joukkue, joka saisi ainakaan taktiselta puolelta etulyöntiä suhteessa isompiinsa.
Paineeton ilmapiiri, missä pelaaminen on usein vahvan rakenteen sijaan melkoista luomua, on vapauttanut taiturissa aina asuneen artistin.
Kun taitelija saa toteuttaa itseään ilman kiristäviä hihnoja, nähty pisteloisto on Teräväisen kohdalla mahdollista.
Teräväisen pelistä kuultaa oikeanlainen rentous, joka toki syntyy helpommin ilmapiirissä, missä voitoista ei pelata hampaat irvessä.
Tuskin moni olisi ennakkoon ollut valmis laittamaan ropoakaan likoon sen puolesta, että Teuvo Teräväinen on sydäntalven kuumin suomalaispelaaja NHL:ssä.
Teräväinen on toki tiedetty laadukkaaksi NHL-pelaajaksi jo pitkään, mutta soihtua pitäisi rehellisyyden nimissä kantaa muiden pelaajien.
Aleksander Barkov on oma lukunsa, mutta missä ovat Sebastian Aho, Mikko Rantanen, Roope Hintz ja niin edelleen?
Hintz Dallasissa on alkanut heräillä viime viikkoina, mutta kevättä kohden kotimaisen keulaporukan päivän kunto voisi ajoittain herättää jopa pientä huolta, jos ajatellaan kevään Stanley Cup -tavoitteita.
Parhaat suomalaiset ovat kaikki siinä mielessä onnellisessa asemassa, että nämä pelaavat joukkueissa, joilla on aidot menestymismahdollisuudet.
Menestyäkseen ne tarvitsevat kuitenkin suomalaisilta parasta pöytään.
Teräväinen ei keväällä Stanley Cupista pelaa, pelaako edes MM-mitaleista NHL:n neljän maan turnauksen kohtelun jälkeen, mutta ainakin tämä on saanut toteuttaa itseään Chicagossa tavalla, joka ei Carolinassa ollut enää mahdollista.
Sitä kautta Teräväinen on löytänyt peliinsä rentoutta, iloa, itsevarmuutta ja tehoja.
Sitä on ollut mukava seurata, vaikka roska-ajan tehoista puhutaankin.
Kuuntele tuorein Ikan änäri tästä:
