Energiateollisuuden uunituoreet tiedot kertovat, että eri yhtiöiden asiakkailla hinnat ja niiden kehitys poikkeavat suuresti toisistaan.
Tiedot kertovat myös, että monen suomalaisen kaukolämpölasku on ottanut aimo harppauksen kesän 2022 jälkeen. Tuolloin rivi- tai pienkerrostalokodin lämmityslasku oli vuodessa keskimäärin 904 euroa. Nyt summa on 1 134 euroa.
Kahdessa ja puolessa vuodessa lasku on siis paisunut 230 euroa eli 26 prosenttia.
Keskimääräisen hinnan taakse kätkeytyy kuitenkin varsin monta todellisuutta.
Koko maan kattavan tilaston kalleimmat ja edullisimmat hinnat on koottu seuraavaan kuvaajaan. Kristiinankaupungissa vuosilasku hipoo jo 1 800 euroa, mutta Haapajärvellä hinta on noussut nippa nappa yli 600 euron.
Yle kokosi kaikki maan hintatiedot alla olevaan koneeseen, josta voit katsoa, mihin juuri oman paikkakuntasi hintataso asettuu:
Helsingin hintarallin taustalta löytyy Venäjä
Yleispätevää vastausta yhtiöiden välisiin hintaeroihin ei ole, mutta Suomen suurimman kaukolämpöyhtiön voimala-alueelta selviää muutama syy.
Helsingin kaupungin omistaman Helenin kaukolämpö oli pääkaupunkiseudun halvinta vielä 2020-luvun taitteessa, mutta sitten se ampaisi muiden yläpuolelle. Vaikka Helsingissä koettiin harvinainen hinnanlasku viime vuonna, kaukolämpö on kaupungissa edelleen kalliimpaa kuin Vantaalla ja Espoossa.
Näin on siitäkin huolimatta, että osa Helsingin hintojen nousun syistä pätee myös Espooseen.
Yksi syy Helsingin hintaheilahteluille on maakaasu, joka on pitkään muodostanut kaupungin lämmityksen perustan yhdessä kivihiilen kanssa. Maakaasua poltetaan paljon myös esimerkiksi Espoossa ja Tampereella.
Venäjä nosti Eurooppaan tulevan maakaasun hintaa jo kesällä 2021. Kun maa hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan vuoden 2022 alussa, hinta nousi vielä korkeammalle.
– Maakaasun hinta on nyt laskenut huippulukemista ihan merkittävästikin, sanoo Energiateollisuus ry:n johtaja Janne Kerttula.
Toinen syy on päästöoikeuksissa.
Helen – kuten myös Espoota, Kauniaisia ja Kirkkonummea lämmittävä Fortum – korvasi maakaasua varsinkin aluksi kivihiilellä, jonka hinta ei noussut yhtä paljon.
Molempia vaihtoehtoja rasitti se, että päästöoikeuksien hinta nousi ja myös jäi korkealle. Energiayhtiöiden pitää ostaa päästöoikeuksia, jos ne polttavat uusiutumattomia polttoaineita. Siksi sama ongelma näkyy paikkakunnilla, joissa poltetaan turvetta tai öljyä.
Puun polttaminen on käynyt monelle kalliiksi
Kolmas syy Helenin kaukolämpöhintoihin koskee suurta osaa suomalaisista kaukolämmittäjistä. Maakaasun lisäksi Vuosaaressa poltetaan nykyään myös puuhaketta.
Lähes puolet Suomessa tuotetusta kaukolämmöstä tehdään bioperäisillä polttoaineilla. Energiaksi poltettavasta puusta noin neljännes tuli Venäjältä, kunnes sota lopetti puuntuonnin.
– Siitä lähtien biopolttoaineiden hinnat ovat olleet nousussa ihan viime vuoden loppuun asti. Hintataso on noussut hieman alueesta riippuen viidestäkymmenestä prosentista aina sataankin prosenttiin asti, Energiateollisuuden Kerttula sanoo.
Puun hintojen suhteen Helsinki on paitsi kärsijä myös aiheuttaja. Helsinki sulki toisen kivihiililaitoksensa kaksi vuotta sitten ja sen merkittävin korvaaja on nimenomaan Vuosaareen rakennettu biopolttolaitos.
– Ilman muuta se vaikuttaa myös alueelliseen kysyntään.
Helsingin viimeinen kivihiililaitos Salmisaaressa suljetaan huhtikuussa ja sitäkin korvataan puun poltolla.
Lämmityksen sähköistymien voi helpottaa hinnan nousua
Kuten aiemmin todettu, suinkaan kaikilla energiayhtiöillä kaukolämmön hinta ei ole noussut samalla tahdilla, jos ollenkaan. Esimerkiksi Espoossa lämpölasku on pysynyt suurin piirtein samana kesästä 2022 alkaen.
Kerttulan mukaan yksi syy maltillisempien hintojen taustalla on lämmityksen sähköistyminen. Myös Fortum perustelee hintojen pysymistä ennallaan investoinneilla sähköpohjaiseen tuotantoon.
Energiayhtiöt ovat hankkineet kiihtyvällä tahdilla uusia lämpöpumppuja, joilla esimerkiksi jätevedestä tai konesalien hukkalämmöstä saa jalostettua kaukolämpöä.
Lisäksi yhtiöt ovat rakentaneet lämpövarastoja ja suoraan sähköllä lämpöä tuottavia kattiloita.
Ne yhtiöt, jotka ovat jo ehtineet investointeja tehdä, ovat voineet hyödyntää heilahtelevan sähkömarkkinan halpoja tunteja. Kerttula uskoo, että jatkossa samasta pääsevät nauttimaan yhä useammat energiayhtiöt – ja niiden asiakkaat.
– Erityisesti sähkökattiloiden rakentaminen on nopeaa ja investoinnit ovat suhteellisen pieniä verrattuna vaikka Vuosaaren biolämpölaitokseen. Siksi niitä on saatu nopeasti korvaamaan kalliita polttoaineita.
Heleniltäkin kerrotaan, että vaikka biomassan polttaminen nyt kasvaa, sen pitäisi kääntyä laskuun jo ensi vuonna sähkön käyttöön perustuvien lämpöinvestointien ansiosta.
Jos haluat tietää, miten oman paikkakuntasi kaukolämpö tuotetaan, voit tutkailla asiaa alla olevasta grafiikasta. Siihen on koottu tiedot energialähteistä vuodelta 2023, joka on viimeisin koko maan kattava tilasto.
Energiateollisuus ry kerää tarkempia tietoja yhtiöiden päästöistä, tuotantohistoriasta ja tulevaisuuden ennusteista päästölaskuri-palveluunsa.
