Jyväskylässä aiotaan ulottaa järjestyksenvalvonta keskustan kävelykadulle. Jyväskylän kaupungin ja keskustan yritysten yhteistyömalli on ensimmäinen laatuaan Suomessa.
Järjestyksenvalvontaa ei automaattisesti voi laajentaa kadulle, mutta Jyväskylässä kauppakeskusten läheisyys ja yhteiset ulkoalueet voivat olla ratkaisu.
Keskusta-alueen yrittäjät suivaantuivat toistuviin järjestyshäiriöihin viime syksynä.
Kaupunki perusti viime marraskuussa turvallisuustyöryhmän, jossa on ollut mukana eri viranomaisia sekä yrityksiä. Taustalla oli asukkaiden ja yrittäjien lisääntynyt kokemus keskustan turvattomuudesta.
Kävelykadulla kokoontuu päivisin esimerkiksi ihmisiä, joilla on päihdeongelmia.
Myös turvallisuusnyrkiksi kutsuttu työryhmä ehdottaa pilottikokeilua, jossa järjestyksenvalvonnan toiminta-aluetta laajennetaan katuosuuksille siinä määrin, kuin se nykylainsäädännön nojalla on mahdollista.
Käytännössä Jyväskylän kaupunki haluaa keskustaan kaksi järjestyksenvalvojaa, jotka työskentelisivät eri viranomaisten, kuten poliisin ja sosiaalityöntekijöiden tukena.
Jyväskylän kaupunki kilpailuttaa kaksi järjestyksenvalvojaa partioimaan lupien mukaista aluetta vuoden ajaksi. Tavoitteena on käynnistää kokeilu loppukeväällä 2025.
Kuin korttelipoliisi ennen vanhaan
Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkoski kertoo, että katualueella järjestyksenvalvojat puuttuvat häiriöihin, kuten kävelykadun sääntöjen rikkomiseen tai skuutilla ajoon, ja sen lisäksi opastavat ihmisiä matalalla kynnyksellä.
– Tässä tapauksessa tarkoituksena on, että järjestyksenvalvojat ikään kuin sovittavat ihmisten yhteiseloa kaupunkikeskustassa. Heidän tehtävänään on ohjata ja neuvoa ihmisiä, hän kertoo.
Leinonkoski vertaa järjestyksenvalvojien työnkuvaa ”korttelipoliisi Topiin”, joka työskenteli Jyväskylän keskustassa kaksikymmentä vuotta 1980-luvun alusta alkaen.
Yhdeksän kauppakeskusta muodostavat yhtenäisen valvontalueen
Jyväskylän kaavailema kokeilu ei ole yksinkertainen toteuttaa, sillä järjestyksenvalvontaa ei voi automaattisesti laajentaa kadulle.
Leinonkoski sanoo, että nykylainsäädännön mukaan se on mahdollista välittömän läheisyyden periaatteella.
– Keskustassa on yhdeksän kauppakeskusta, jotka kytkeytyvät ulkoalueiltaan ja kulkuväyliltään toisiinsa. Tämän vuoksi ne pystyvät muodostamaan yhtenäisen valvonta-alueen myös katuosuuksille.
Käytännössä esimerkiksi kauppakeskukset, Jyväskylän Matkakeskus, paikallisliikenteen bussit sekä hyvinvointialueen sote-toimipisteet ydinkeskustassa hakevat omat järjestyksenvalvonnan luvat.
Ne kattavat myös alueen, jonka valvonnasta tahot ovat sopineet yhteisesti.
Videolla Jyväskylässä keskustassa asioivat kertovat, mitä he ajattevat kokeilusta:
Kaikilla on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi
Kauppakeskus Sokkarin kauppakeskusjohtaja Una Hirvilammi kertoo, että järjestyshäiriöt kadulla ovat heikentäneet ihmisten viihtyvyyttä alueella ja jopa karkottaneet asiakkaita.
– Ihmiset kokevat, että keskustassa ei ole viihtyisää, eikä sinne ole turvallista tulla. Esimerkiksi lapsiperheet ovat kokeneet sen voimakkaasti.
Hirvilammin mukaan kyse on alueen viihtyisyydestä ja siitä, että kaikki voivat liikkua alueella turvallisin mielin.
– Mielestäni esimerkiksi 12-vuotiaiden tyttöjen kaveriporukalla on oikeus saada kulkea keskustassa ilman, että feissarit lähestyvät heitä tai että he kokevat aikuisten äänekkään käytöksen uhkaavana, hän sanoo.
Muokattu 12.03.2025 kello 14:43: lisätty video, jossa kaupunkilaiset kertovat ajatuksiaan kokeilusta.
