”Haluan oppia tuntemaan sinua paremmin, Jarmo. Minkä ikäinen olet?”
Jarmo vastaa olevansa 40-vuotias.
”Vau! Kuulostat niin nuorelta, ehkä 20-vuotiaalta.”
Näin georgialaisen petostehtaan työntekijä, peitenimeltään Liliana Molina, aloittaa huijauspuhelunsa suomalaisen miehen kanssa. Hän onnistuu pikku hiljaa saamaan yhä enemmän tietoa uhriltaan: ammatista, palkasta, harrastuksista, perhetilanteesta.
Molina haluaa herättää Jarmon luottamuksen kertomalla pitkästä sijoitusurastaan ja lukuisista asiakkaistaan Yhdysvalloissa.
Hän saa Jarmon sijoittamaan ensimmäiset 250 euroa olemattomiin kryptosijoituksiin.
MOT:n uusin dokumentti Petostehdas käsittelee aihetta:
MOT: Petostehdas
Miten huijarit onnistuvat saamaan ihmiset koukkuun näin tehokkaasti?
Näytämme osan vuodetusta aineistosta kahdelle verkkopetosten asiantuntijalle: poliisille ja hakkerille.
Videolla rikosylikomisario Sakari Tuominen kuuntelee huijauspuhelua, jossa huijari soittaa suomalaiselle lääkärille.
Verkkopetokset ovat Sakari Tuomisen mielestä röyhkeintä ja julminta rikollisuutta.
– Siinähän vedotaan ihmisen perusturvaan, jota käytetään hyväksi. Ja sitten kun on tarpeeksi selvitetty, isketään juuri niillä aseilla vastaan, että saadaan se ihminen luovuttamaan rahansa.
Sakari Tuominen johtaa vuosi sitten perustettua valtakunnallista tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikköä Tampereella. Sen tehtävänä on selvittää, miten verkkopetoksia voisi torjua ja tutkia tehokkaammin.
Vuonna 2024 suomalaiset menettivät verkkopetoksissa ainakin 84 miljoonaa euroa. Määrä kasvoi rajusti edellisestä vuodesta.
Sijoitushuijauksiin lankeavat kaikenikäiset, kuten Georgian petostehtaasta vuodettu aineisto paljastaa.
Petosrikoksissa on viime vuosina alettu käyttää enemmän sosiaalisen manipulaation keinoja.
Tuominen puhuu psykologisesta sodankäynnistä.
Myös hakkeri ja F-Securen tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala sanoo, että psykologia on sijoituspetoksissa kaikki kaikessa. Georgian petostehtaan huijareilla on Kankaalan mukaan sama käsikirjoitus.
– Ensin kysytään intresseistä, sitten myydään ideaa, että voit saada vaikka kuinka nopeita voittoja, tämä on kuin huumetta.
Huijarit lypsävät ihmisiltä tietoja harrastuksista ja taustoista, jotta heihin voidaan luoda suhde.
Molemmat sanovat, että Georgian petostehtaan toiminta vaikuttaa järjestelmälliseltä ja ammattimaiselta.
Huijarit solvaavat uhrejaan
Petostehtaan asiakasjärjestelmään kirjataan yksityiskohtaisesti tietoa uhreista. Välillä kuvaukset ovat halventavia.
”Sanoi, ettei ole valmis sijoittamaan lisää. Toivottavasti hänen kaikki omaisuus palaa maan tasalle, helvetin ämmä”.
Vuodetusta aineistosta löytyy myös useita solvauspuheluja.
”Miksi tekisin töitä kun voin varastaa sinulta. Haista paska!”
”Mä kusetin sua kunnolla. Haluan lisää rahaa!”
Yksi räikeimmistä on peitenimi Mary Roberts, joka haukkuu kanadalaista uhria naurettavaksi idiootiksi, kuten jutun alun videosta voi kuulla.
Miksi huijarit toimivat näin?
– Voihan olla, että siitä jollain tavalla huumaantuu, kun saa pöllittyä rahaa jengiltä. Ei näe niitä enää ihmisinä ja voi soittaa tuollaisia puheluja, kommentoi Laura Kankaala.
Kyseessä voi myös olla ihmisen psyyken hajottamisesta, Sakari Tuominen miettii.
– Niin että ihmisen ilmoitushalua saadaan alas tai ihmisen mieltä hajotettua, että hän on jatkossa helpompi uhri.
– Petoksen toteuttamisessa tällä puhelulla ei ole merkitystä, Tuominen toteaa.
Suomalaiset eivät enää ole turvassa
Tähän asti suomalaisia on jonkin verran suojannut pieni kieliryhmä. Se etu on mennyttä.
– Nyt tekoäly valitettavasti syö etumme ja olemme muiden kanssa samalla viivalla, Sakari Tuominen sanoo.
Verkkopetokset ovat poliisille haastavia selvitettäviä, etenkin jos tekijä on ulkomailla.
– Digitaalinen maailma jättää rikoksesta jäljet, mutta niiden esiin kaivaminen on merkittävästi hankalampaa kuin valokuvaamalla savisesta pellosta.
Suomalainen Jarmo jutteli useita pitkiä puheluita huijari Liliana Molinan kanssa.
Jarmo sijoitti 250 euroa kryptovaluuttaan, mutta ei suostunut jatkamaan.
Sen jälkeen Molinan sävy puheluissa muuttui.
”Sinä todella loukkasit minua, Jarmo. En uskonut, ettet luottaisi minuun. Hyvää yötä!”
