Vuosikymmeniä Koskeloiden pihan halkaisi vaatimaton piikkilanka-aita – sitten syttyi sota, ja pihaan tuli kaivinkone

Tapani Koskela asuu vaimonsa Pirkon kanssa aivan Suomen ja Venäjän rajan vieressä Virolahdella. Talven aikana heidän pihapiiriinsä nousi itärajan esteaita.

Henkilö katsoo ikkunasta ulkona avautuvaa talvista maisemaa, jossa näkyy niin sulanutta lunta kuin itärajan esteaitaa.
Pirkko ja Tapani Koskelan kodin ikkunasta näkyy Venäjän ja Suomen rajalle tullut uusi esteaita. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
  • Sirkka Haverinen

Tapani ja Pirkko Koskelan pihan takana virtaa Rajaoja. Aivan ojan viereen on tänä talvena rakennettu jykevä itärajan esteaita.

Aidan takana näkyy metsää: siellä on Venäjä.

"Ilmakuvassa näkyy Suomen ja Venäjän välinen raja. Vasemmalla puolella kulkee joki, jota ympäröi vihreät pellot ja pienet rakennukset Suomen puolella. Oikealla puolella rajaviivan jälkeen näkyy metsäistä aluetta Venäjällä. Kuvassa on myös tekstit 'SUOMI' ja 'VENÄJÄ', jotka osoittavat kumpikin alueen puoliskon.
Koskelan rakennuksen nurkalta on valtakunnan rajalle vain kolme metriä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Tapani Koskela on asunut nykyisessä kodissaan vuodesta 1954 lähtien. Ennen esteaitaa Suomen ja Venäjän välisen rajan erotti tässä kohdassa vain piikkilanka-aita.

– Jo lapsena meille tehtiin selväksi, että piikkilanka-aidan toiselle puolelle ei ole asiaa, eikä sinne myöskään menty.

Videolla Tapani Koskela ja toimittaja Sirkka Haverinen ihmettelevät pihaan ilmestynyttä uutta esteaitaa.

Koskelan lapsuudessa venäläisiä rajaviranomaisia näkyi liikkumassa rajalla päivittäin.

– Silloin ne liikkuivat kolmen miehen ryhmässä useamman kerran vuorokaudessa. Kävivät aina muun muassa tuon rajatolpan luona.

Kuvassa on kyltti, joka varoittaa rajavyöhykkeestä useilla kielillä: suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja venäjäksi. Kyltin takana on omakotitalo ja pihapiiriä.
Koskelan koti sijaitsee rajavyöhykkeellä, jonne ulkopuolisilla ei ole asiaa ilman rajavyöhykelupaa. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Nykyään Venäjän puolella näkyy harvoin ihmisiä, paitsi tänä talvena.

– Olivat tuossa Rajaojan pientareella pätkimässä haapoja, jotka majavat olivat kaataneet.

Pihapiirissä on vanha mylly ja saha, josta Koskelan pariskunta sai aikanaan myös elantonsa. Myöhemmin Tapani Koskela toimi maankaivuuyrittäjänä.

Talvinen jokimaisema, jossa Vaalimaanjoki virtaa hiljalleen sulavien lumien keskellä. Uusi esteaita näkyy taustalla.
Koskeloitten rantasaunasta voi pulahtaa Vaalimaanjokeen uimaan. Taustalla näkyy esteaita. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Esteaita näkyy Koskeloitten kodin ikkunasta. Tapani Koskelan elämään uusi esteaita ei juuri vaikuta. Hänen mukaansa rajan pinnassa asuminen on aina ollut turvallista.

– No eihän se oikeastaan mitään ajatuksia herätä. Hyvä asia kai, hän tuumaa.

Esteaita ei ole täysin yhtenäinen, vaan siinä on aukkoja. Tapani Koskelan puolisolle Pirkko Koskelalle aita tuo turvaa.

– Jos sieltä aletaan ihmisiä laittaa tänne puolelle, niin ei se pelkkä piikkilanka paljon auta, toteaa Pirkko Koskela.

Hän myös kertoo, että Venäjän hyökättyä Ukrainaan rajan pinnassa asuminen on alkanut hieman enemmän pelottamaan.

– Tapani kuitenkin on lohduttanut, että ei ne ennenkään sieltä ole tulleet, eivätkä tule nytkään, kertoo Pirkko Koskela.

Talvinen peltomaisema, jossa maassa on sulaa ja hieman lunta sekä paljaat puut reunustavat aluetta. Etualla vanha Suomen ja Venäjän välinen piikkilanka-aita, Venäjän rajatolppa ja takana uusi esteaita.
Edessä on vielä vanha piikkilanka-aita, jonka takana näkyy Venäjän rajatolppa. Raja tekee Vaalimaanjoen kohdalla mutkan. Esteaita jatkuu joen toisella puolella. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Esteaita on osin vielä rakentamatta Koskelan pihaan, joten vanha rajapiikkilanka halkoo osittain vielä maisemaa.

– Tuolla joen tuolla puolen on aitaa tehty jo yli kaksi kilometriä merelle päin, kertoo Tapani Koskela.

Talvinen näkymä parvekkeelta, jossa näkyy piha ja taustalla metsikköä. Itärajan esteaita halkoo maisemaa.
Kuva Koskelan kodin yläkerran parvekkeelta. Taustalla näkyy esteaita ja aidan viereen rakennettu uusi huoltotie. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Itärajan esteaita kiinnostaa myös ulkomaisia tiedotusvälineitä. Toimittajat ovat tuttu näky Koskelan pihan vieressä kulkevalla Kurkelantiellä.

– Edellisenä päivänä ranskalainen kuvausryhmä oli tuossa tiellä ja kovasti yrittävät tulla pihaan. Käännytin heidät pois, kun yrittivät tulla pihaan.

Esteaitaa 200 kilometriä

Rajavartiolaitos rakentaa itärajalle yhteensä 200 kilometriä kiinteää esteaitaa. Se valmistuu vuoden 2026 aikana. Pääosa aidasta sijoittuu kaakkoisrajalle.

Kuvassa on esitetty Suomen ja Venäjän välinen raja-alue. Kuvassa näkyy piikkilankaa, kameratolppa, sekä rajatolpat. Punainen tolppa merkitsee Venäjän rajalinjaa ja sinivalkoinen tolppa merkitsee Suomen rajalinjaa.
Esteaitakokonaisuus koostuu aidasta, teknisestä valvontajärjestelmästä ja tiestä. Kuva: Kuva: Rajavartiolaitos, Jyrki Lyytikkä / Yle, Toni Pitkänen / Yle

Tapani Koskela myöntää, että tilanne rajaseudulla on nyt erilainen kuin ennen.

– Kun tästä maailmantilanteesta uutisoidaan kaiken päivää ja tulee niitä väittelyjä, niin onhan tämä uusi tilanne, pohtii Tapani Koskela.

Kaksi ihmistä istuu sisällä katsoen ikkunasta ulos valoisaan talvimaisemaan.
Pirkko ja Tapani Koskelan ikkunan äärestä näkyy uusi esteaita. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Pariskunta ei sen kummemmin ole varustautunut tulevaan. Pirkko Koskela kertoo, että pakastin on täynnä ruokaa, jos jotain tulee.

– Ei me ole varustauduttu oikeastaan millään tavalla. Ei millään tavalla. Tämä on meidän oma paikka ja tässä asutaan. Eihän täällä yhtään vaarallista ole, kuten näkyy, toteaa Tapani Koskela.