Kunnat ovat ryhtyneet laittamaan omia rakennuksiaan tärkeysjärjestykseen.
Tavoitteena on saada lista rakennuksista, jotka kunta aikoo lähivuosina myydä tai purkaa.
Purettavien rakennusten joukossa on muun muassa entisiä kouluja, terveysasemia tai huonoon kuntoon menneitä liikunta- ja urheilupaikkoja. Purkuluokituksen saavat rakennukset ovat usein huonokuntoisia, tyhjillään ja kunnille tarpeettomia.
Rakennusten luokittelussa on kyse viime vuosina kunnissa yleistyneestä niin kutsutusta salkuttamisesta. Siinä kunta jakaa omistamansa rakennukset yleensä neljään eri ryhmään eli ”salkkuun”. Niissä on purettavien ja myytävien lisäksi myös säilytettävät ja kehitettävät rakennukset.
Kuntien toimitiloihin perehtynyt kehittämispäällikkö Mikko Simpanen Kuntaliitosta arvioi, että salkutus on käytössä kahdella kolmasosalla eli noin 200 kunnalla Suomessa.
– Salkkujen kautta on tehokkaampaa ja selkeämpää hallinnoida kiinteistöjä, kun niiden tulevaisuus tiedetään, Simpanen sanoo.
Kuntaliitoksista turhia rakennuksia
Rakennusten purkamiset näkyvät ja tuntuvat joka puolella Suomea, varsinkin kuntaliitoskunnissa.
Vuoden 2009 isoilla kuntaliitoskaupungeilla Hämeenlinnalla, Kouvolalla ja Salolla on käsissään satoja rakennuksia, joiden kohtalosta ne päättävät lähivuosina.
Kouvolan kaupunki varautuu purkamaan lähivuosina noin 40 rakennusta. Niiden joukossa on koulujen lisäksi muun muassa entinen aluesairaala Kuusankoskella, entinen Elimäen kunnanvirasto sekä Kouvolan keskustassa sijaitseva vanha hyppyrimäki tuomaritorneineen. Päättäjät eivät kuitenkaan vielä ole purkulistan tuoreinta versiota lopullisesti hyväksyneet.
Jos purkusuunnitelma toteutuu sellaisenaan, rakennuksia katoaa maisemasta varsinkin jo parin seuraavan vuoden kuluessa.
Rakennusten purkaminen on vilkastunut viime vuosina koko maassa. Yle kertoi viime vuoden lopulla, että nyt puretaan erityisesti 1960-luvun tasakattoisia rakennuksia. Vuonna 2023 purettiin lähes 8 000 rakennusta, kun niitä runsaat kymmenen vuotta aiemmin purettiin noin 4 000.
Puretaan – tai ehkä ei sittenkään
Kunnan purkulistalla oleva rakennus ei kuitenkaan varmuudella katoa maisemasta.
Kunta voi myös myydä rakennuksen, jos sille ilmestyisi ostaja. Silti esimerkiksi Kouvolassa kaupunki ei aktiivisesti kaupittele purkukohteita.
– Purettavat kohteet ovat useista syistä myyntikelvottomia tai purkukuntoisia, sanoo purkamisista vastaava kaupungin rakennuttajapäällikkö Anneli Vartiainen.
Jos ostaja ilmoittautuisi, kaupunki kävisi Vartiaisen mukaan hänen kanssaan tarkasti läpi riskit ja mahdollisuudet.
Toisaalta, aluksi myyntilistalla oleva rakennus voi sekin päätyä purettavaksi.
– Jos rakennuksesta on toiminta päättynyt ja sitä ei ole vuoteen saatu myytyä, kohteen siirtyminen purkulistalle on mahdollista, sanoo Vartiainen.
