Sodankäynnissä ja maanpuolustuksessa käytetään yhä enemmän miehittämättömiä lennokkeja ja myös hyökkäysdrooneja. Niitä ei ole vielä Suomessa laajasti tuotannossa, mutta kehitys etenee vauhdilla.
Suomen suurin puolustusteollisuusyritys, valtio-omisteinen Patria osti viime vuonna muuramelaisen Nordic Dronesin. Sitä, kuinka paljon ja nopeasti Patrialla on nyt kyky valmistaa drooneja ja hyökkäysdrooneja, ei kerrota julkisuuteen.
Puolustusalan tapahtumissa on ollut esillä suomalaisia drooneja, joilla on erilaisia kyvykkyyksiä kantaa mukanaan räjähteitä.
– Joko niin, että lennetään suoraan kohteeseen ja uhrataan laite tai niin, että se pystyy pudottamaan räjähteen haluttuun kohteeseen, erikoistutkija Jussi Kangasoja Valtion teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä kertoo.
Drooneja ei kannata valmistaa massoittain varastoon ainakaan vanhenevien osien osalta. Drooneissa käytetyt ohjelmistot ja elektroniikka eli softa kehittyy nopeasti. Akkuteknologia kehittyy myös, mutta ne säilyvät varastossa hyvinä parikin vuotta, Kangasoja sanoo.
– Osien päivitysmahdollisuus on syytä huomioida huolellisesti. Dronen runko tai moottorit eivät juurikaan happane, hän toteaa.
Puolustusvoimat käyttää tällä hetkellä lennokkeja tiedusteluun, valvontaan, tulenjohtoon ja maalinosoitukseen. Patria on Puolustusvoimien strateginen kumppani.
Kysyntää maailmalla on valtavasti
Kysyntää drooneille on asiantuntijoiden mukaan paljon, varsinkin kansainvälisesti. Drooneista olisi myös vetäväksi vientituotteeksi.
– Eri maissa droonien tuottajia tulee nyt kuin sieniä sateella, mutta se on niin suuri markkina, että kyllä tässä varmaan kaikille markkinoita riittää, kansanedustaja, entinen Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg (kok.) toteaa.
Lindbergin mukaan droonit ovat merkittävä tekijä maanpuolustuksessa. Ukraina on nyt siinä edelläkävijä.
Ukrainalaiset ovat onnistuneet lentämään yli tuhannen kilometrin matkoja Moskovaan asti ja iskeneet Venäjän öljyntuotantolaitoksiin.
– Kohtalaisen halvoilla drooneilla voi valvoa rintamalinjaa ja hyökätä kohteita vastaan ja aiheuttaa prosentuaalisesti ihan merkittäviä tappioita, Lindberg sanoo.
Suomi on Lindbergin mukaan valmis droonisotaan. Droonit ovat tulleet jäädäkseen, hän sanoo ja uskoo, että Suomi yhtä lailla kuin muutkin maat varmasti hankkivat drooneja ja kouluttavat väkeä niitä käyttämään.
– Maasodankäynnissä ei ole paluuta vanhaan aikaan, etteikö joukoilla ja yksittäisillä sotilailla olisi jonkin kaltaisia pieniä drooneja, Lindberg toteaa.
Patria palkannut satoja ja palkkaa lisää
Patrian tuotekehitysjohtaja Pekka Ruutu kertoo, että droonialalla on suuret mahdollisuudet ja kasvupotentiaalia Suomen viennille, jos nyt osataan ottaa tilanteesta vaari.
Patrialla on töissä tällä hetkellä noin 3 600 henkilöä ja viime vuonna henkilömäärä lisääntyi 300:lla. Tänä vuonna Pekka Ruudun mukaan henkilömäärä lisääntyy vähintään samaa vauhtia.
– Tämä ei ole tietenkään vain droonialan henkilöitä, vaan yleisesti meidän tuotteiden valmistamista ja kehittämistä, Ruutu kertoo.
Päätuotteet etenkin viennissä Patrialla ovat edelleen panssaroidut ajoneuvot ja asejärjestelmät.
Jos se toimii Suomessa, se toimii kaikkialla
Patrian edustajat sanovat, että jos laite toimii Suomessa ja arktisissa oloissa, se toimii kaikkialla.
Patriaan ostetun Nordic Dronesin toimitusjohtaja Pietari Sorrin mukaan Lapissa on hyvä testata uusia drooneja, koska täällä on arktiset olosuhteet ja paljon vapaata ilmatilaa.
Kova ja kuiva pakkanen ei ole ongelma, mutta jos lämpötila on lähellä nollaa, alkaa osiin kertyä jäätä, ja se heikentää droonin toimintakykyä ja -aikaa.
– Jäätymistä voi tapahtua myös todella kylmällä säällä, mikäli kastepistelämpötila on lähellä ilman lämpötilaa, erikoistutkija Jussi Kangasoja tarkentaa.
Kangasoja on yksi kirjoittaja helmikuussa julkaistussa keskustelunavauksessa, Suomen droonistrategiassa. Ukrainan sota on mullistanut drooniteknologian merkityksen ja mullistanut sodankäyntiä, droonistrategiassa sanotaan.
