Puolustusvoimat käyttää drooneja nyt kaikissa joukko-osastoissa – pelitaustasta on apua droonisotilaaksi opettelussa

Kainuun prikaatin varusmiesten loppusodassa droonit olivat ensi kertaa käytössä.

Droonipilotti Tiia Lindqvist polviasennossa hangessa, valmiina lennättämään Parrot merkkistä drooniaan.
Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle
    • Sanna Kähkönen
    • Henna Korkala
    • Arto Loukasmäki
    • Jarmo Nuotio

Tiedustelu, maalien paikantaminen ja tähystäminen.

Ainakin niihin asioihin miehittämättömiä ilma-aluksia eli drooneja voidaan käyttää, arvioi kersantti Aati Huotari.

Huotari on mukana kouluttamassa varusmiehiä ja puolustusvoimien henkilökuntaa droonien käyttöön. Kainuun prikaatissa droonit olivat ensimmäistä kertaa mukana varusmiesten loppusotaharjoituksessa Vuosangassa marraskuussa.

– Mielenkiintoista nähdä, miten joukot saavat niitä hyödynnettyä, Huotari tuumii.

Lennokkikoulutusta järjestetään kaikissa joukko-osastoissa. Droonit nähtiin ensimmäistä kertaa myös itsenäisyyspäivän paraatissa.

Yksi koulutuksen saaneista on Kokkolasta Kainuun prikaatiin palvelusta suorittamaan tullut Tia Lindqvist. Hänestä droonin lennätys on hauskaa, antaa vaihtelua ja auttaa taistelussa paikantamalla löytämään vihollisen.

– Olin kyllä innostunut, kun kuulin, että pääsen ensimmäisenä lennättämään näitä.

Vaativa, mutta monipuolinen koulutus

Huotarin mukaan droonien koulutusjärjestelmä on monipuolinen ja sisältää erilaisia lennätystehtäviä ja oppitunteja.

– Teoriaoppitunnit sisältävät esimerkiksi ilmailulakia, yhteiseurooppalaisia lentosäätöjä ja puolustusvoimia ohjaavia määräyksiä, Huotari kertoo.

Lindqvist laskee koulutuksen kestäneen viisi päivää. Kokemus oli raskas, koska koulutuspäivät olivat ajoittain 12 tunnin mittaisia.

– Kuusi tuntia saatettiin istua kuuntelemassa jostain ilmatieteistä, josta en ollut ennen kuullutkaan. Tärkeitä juttuja ja kaikki on vihkossa ylhäällä.

Videolla kersantti Aati Huotari kertoo, että esimerkiksi konsolipelitaustasta on apua droonikoulutuksessa.

Aati Huotarin mukaan Parrot-droonijärjestelmä soveltuu hyvin Suomen vaihteleviin sääolosuhteisiin: pakkasraja on -35 astetta ja kesällä ylärajana on 49 asteen hirmuhelle. Video: Jarmo Nuotio / Yle

Koulutus auttaa varautumaan lennokkiuhkaan

Pääesikunnan viestintäasiantuntija Kati Makkosen mukaan lennokkijärjestelmää käytetään eri puolustushaarojen joukkojen ja aselajien tiedustelun, valvonnan ja maalinosoituksen tehtäviin koko Suomen alueella erilaisissa maastoissa ja olosuhteissa.

Varusmies oppii käyttämään järjestelmää osana oman joukon toimintaa.

Vihollisen paikantaminen voi tapahtua usealla tavalla, esimerkiksi vertaamalla lennokin tuottamaa kuvaa vihollisen ryhmityksestä karttaan. Drooni tuottaa tilannekuvaa sitä lennättävälle joukolle.

Lennokin kanssa toimiminen kouluttaa joukkoa toimimaan oikein myös mahdollisen lennokkiuhkan varalta esimerkiksi hajauttamisen, maastouttamisen ja harhauttamisen keinoilla ja ottamalla esimerkiksi huono lentosää huomioon omassa toiminnassa.

Makkosen mukaan Puolustusvoimat seuraa tiiviisti ja kerää tietoa miehittämättömien ilma-aluksien käytöstä eri konflikteissa, kuten Ukrainan sodassa.