Kierrätettävien autonromujen lasit ovat olleet pitkälti hyödyntämätön luonnonvara. Lähivuosina niistäkin yhä suurempi osa halutaan uusiokäyttöön.
Turun ammattikorkeakoulu, Suomen Autokierrätys ja Uusioaines ovat perustaneet tutkimustilan ja koelinjaston autonlasien kierrätykseen Turun ammatti-instituutin Peltolan kampukselle.
Hankkeen tavoitteena on vähentää ympäristökuormitusta ja kehittää uutta liiketoimintaa parantamalla autonlasien kierrätyksen tehokkuutta.
Suomessa kierrätetään Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan vuosittain noin 70 000–80 000 autoa. Käytöstä poistettujen autojen metallirungot ja arvokkaat varaosat kierrätetään tehokkaasti, mutta autonlasien kierrätys on ongelmallista.
Nyt autonlasien kierrätystä halutaan tehostaa. Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Henna Knuutila iloitsee hankkeesta ja sen tuomista mahdollisuuksista. Hanke aloitettiin viime elokuussa, ja nyt siitä on kerrottavaa suurelle yleisöllekin.
– Koelinjasto tarjoaa jo nyt paikan, jossa voimme testata erilaisia purkumenetelmiä opiskelijoiden avulla. Kehitämme näitä menetelmiä yhteistyössä autopurkamojen ja murskalaitosten kanssa.
Käytännössä prosessi etenee siten, että autot tuodaan purkulinjastolle, jossa ammatti-instituutin opiskelijat irrottavat osia, kuten lasit, ja lajittelevat ne kierrätystä varten.
Tavoitteena on kehittää prosessi mahdollisimman tehokkaaksi purun, erottelun, lajittelun, murskauksen ja kuljetuksen osalta. Esimerkiksi lämmityksen vastuslankojen erottelu lasista on ollut hankalaa ja aikaavievää.
Kierrätyssuositukset tiukentuvat
Lain mukaan autosta on kierrätettävä tai uudelleenkäytettävä vähintään 85 prosenttia. Kaatopaikalle purkuautosta saa päätyä ainoastaan viisi prosenttia ja loppu tulee käyttää esimerkiksi energiana.
Suomen Autokierrätyksen toimitusjohtaja Juha Kenraalin mukaan suositukset tulevat tiukentumaan lähitulevaisuudessa.
– Tavoitteet ja määräykset eivät missään tapauksessa tule löystymään, vaan pikemminkin tiukentumaan. On tärkeää olla askeleen edellä, hän lisää.
Uusiokäyttöä lasille olisi, mutta tehokkaita menetelmiä sen kierrättämiseksi tulee Kenraalin mukaan vielä kehittää.
– Lasi on ollut haasteellista kierrättää ja nyt pyrimme löytämään prosessin, jossa hyödynnetään myös robotiikkaa ja tekoälyä. Jos löydämme toimivia menetelmiä, niillä on varmasti vientiarvoa, Kenraali sanoo.
Mukana hankkeessa on myös Uusioaines Oy:n lasiliiketoiminnasta vastaava Ilkka Rekolainen. Hän korostaa lasin monikäyttöisyyttä.
– Autonlaseja voidaan käyttää uudelleen lasipakkauksissa, tasolaseissa, lasivillassa tai vaahtolasissa. Lasille on aina hyötykäyttöä, ja se voidaan kierrättää lähes rajattomasti, Rekolainen sanoo.
Monitahoisessa yhteistyössä Uusioaines tuo hankkeeseen mukaan näkemyksensä erityisesti arvoketjun loppupäästä.
– Pyrimme antamaan ohjeita purkutoimintaan, jotta lasi saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyötykäyttöön ja kannattavaksi liiketoiminnaksi purkajille, Rekolainen sanoo.
Opiskelijoille oppia kiertotaloudesta
Hankkeessa tehdään poikkeuksellista yhteistyötä korkeakoulun ja ammatti-instituutin opiskelijoiden välillä. Ammatti-instituutin opiskelijat purkavat autoja käytännön työssä, kun taas ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittävät ja testaavat uusia menetelmiä ja työkaluja, jotka tekevät kierrätyksestä tehokkaampaa ja turvallisempaa.
Koelinjaston suunnittelussa ja tutkimustyössä on mukana Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita muun muassa energia- ja ympäristötekniikan sekä materiaalitekniikan puolelta.
Henna Knuutila Turun ammattikorkeakoulusta kertoo, että opiskelijoille hanke antaa tärkeitä oppeja työelämän eri osa-alueilta, kuten kokouksiin osallistumisesta, aikataulujen hallinnasta ja projektin organisoinnista.
Opiskelijat kehittävät purkumenetelmiä, suunnittelevat moottoroituja seulalaitteita lasin puhdistukseen ja analysoivat materiaalien kierrätettävyyttä.
– Tavoitteenamme ei ole pelkästään autojen purkaminen, vaan jatkuva toimintatapojen kehittäminen, erityisesti lasin purkamisen osalta, jotta kierrätys olisi mahdollisimman puhdasta ja tehokasta, Knuutila sanoo.
Hankkeen tavoitteena ei Knuutilan mukaan ole välttämättä kehitellä mitään täysin uutta, vaikka siihenkin voi olla mahdollisuus.
– Toivottavasti jo vuoden päästä voimme esitellä konkreettisia tuloksia, hän sanoo.
