Kangasala käänsi taloutensa plussalle etuajassa – näin se onnistui

Kangasalan kaupungin tiukka talouskuuri tuottaa tulosta, mutta tuntuu myös asukkaiden arjessa. Säästöjä on haettu kaikesta toiminnasta varhaiskasvatuksesta alkaen.

Henkilö, kaupunginjohtaja Oskari Auvinen, poseeraa kameralle kaupungintalon tiloissa.
Kangasalan kaupunginjohtajan Oskari Auvisen mukaan luottamushenkilöt päättivät leikkauksista poikkeuksellisen hyvässä yhteisymmärryksessä. Auvinen kuvattiin valtuustosalissa vuonna 2021. Kuva: Timo Turpeinen / Yle
  • Petra Ketonen

Kangasalan kaupunki on kääntänyt taloutensa plussan puolelle suunniteltua nopeammin. Tämä on viime kesänä aloitetun tiukan talouden tasapainotuskuurin ansiota.

Kangasalan viime vuoden tilikauden toteutunut tulos on runsaat 6,2 miljoonaa euroa. Ylijäämää kertyi seitsemän miljoonaa euroa.

Alkuperäinen talousarvio oli 11,5 miljoonaa miinuksella. Kaupungin taloutta kuritti ennen kaikkea vuoden 2023 alussa voimaan tullut sote-uudistus.

Viime kesäkuussa valtuusto päätti kolmevuotisesta tasapainottamisohjelmasta osana muutostalousarviota. Ohjelman valmistelu alkoi jo vuonna 2023.

Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan nyt näyttää siltä, että talous saadaan tasapainoon suunniteltua nopeammin. Se on vaatinut vaikeitakin päätöksiä.

– Käytännössä säästöt jaettu kaikkeen kaupungin toimintaan käyttökatteen suhteessa. Tämä on koskenut kaikkea, niin pieniä kuin suuriakin asioita, Auvinen kertoo.

Perhepäivähoito loppui, investointeja jäihin

Kangasala on vuodesta 2023 lähtien vähentänyt vakituista henkilöstöä yhteensä 40 henkilötyövuoden verran.

Kun väkeä on jäänyt eläkkeelle tai vaihtanut työpaikkaa, tehtäviä on jätetty täyttämättä. Myös sijaiskuluja on karsittu.

Lisäksi kaupunki on tehnyt monia asukkaiden arkeen vaikuttavia leikkauksia. Kangasala lopetti kunnallisen perhepäivähoidon sekä kakkosluokkalaisten iltapäivätoiminnan.

Kangasala korotti kuntaveron 8,4 prosentista 9,4 prosenttiin vuodelle 2024.

– Yhden veroprosentin korotus tuottaa noin kahdeksan miljoonaa euroa. Tällä vaikealla ratkaisulla on ollut olennainen osa talouden tasapainon hakemisessa, kaupunginjohtaja Auvinen sanoo.

Vesiliikelaitos yhtiöitettiin, ja suunniteltujen investointien listaa karsittiin noin kolmella miljoonalla. Esimerkiksi kaikki kevyen liikenteen väylät, joita ei ehditty aloittaa, poistettiin suunnitelmasta.

Kaupungin investointikyky on reilut 20 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupunginjohtajan mukaan nyt, kun talous on tasapainossa, kaupungin investoinnit eivät ole tulevaisuudessa uhattuna.