Panssarivaunulla ei ajeta suolle, ellei ole pakko – Liettuan onnettomuus on harvinainen, toteaa suomalais­asiantuntija

Toisen maailmansodan aikaan panssari­vaunuja on uponnut suohon ja jäänyt sinne. Suomessa ei sellaista ole tapahtunut.

Hercules M88 -panssarivaunu Liettuassa.
Liettuassa suohon uponnut Hercules M88 on yksi maailman painavimmista sotilasajoneuvoista. Kuva: Reuters
  • Elina Nieminen

Panssarivaunulla pystyy ajamaan pehmeässäkin maastossa, mutta suolle ei yleensä mennä tarkoituksella, sanoo Panssariprikaatin entinen komentaja Pekka Järvi.

Hän on seurannut uutisista Liettuassa tapahtuvaa operaatiota, jossa sotilaat ja pelastustyöntekijät yrittävät nostaa suosta Yhdysvaltojen armeijan painavaa sotilasajoneuvoa.

– Tässä on pitänyt olla kyllä todella pehmeä ja upottava suo. Tapahtuma on ollut nopea, mikäli miehistö ei ole päässyt vaunusta ulos, Järvi sanoo.

Vaikka vaunussa olisi varoittava karttajärjestelmä, se ei todennäköisesti kerro, miten pehmeää maasto on. Järvi ei tiedä, millaisia järjestelmiä nyt onnettomuuteen joutuneessa vaunussa on.

– Periaatteessahan panssarivaunu pystyy kulkemaan aika pehmeässäkin maastossa. Mutta on mahdollista, että tässä on ajettu harhaan.

Onnettomuuspaikan reunoja on vahvistettu nosto-operaatiota varten. Video on perjantailta.

Nopeaa poistumista harjoitellaan

Järven mukaan Panssariprikaatissa ei suolla ajamista hänen aikanaan harjoiteltu. Kun operaatioita suunnitellaan, katsotaan missä maaperä kantaa eikä muutenkaan lähdetä sellaisille alueille, joissa on riskejä.

– Tietysti aina on mahdollista, että eksytään ja silloin voidaan joutua tällaisiin maaston kohtiin. Siksikin on tärkeää harjoitella nopeaa poistumista.

Mies mustassa takissa ja silmälaseissa katsoo suoraan kameraan.
Pekka Järvi jäi kahdeksan vuotta sitten reserviin Panssariprikaatin komentajan tehtävästä. Sitä ennen hän oli palvellut monissa tehtävissä Panssariprikaatissa. Nyt hän on Hattulan kunnanjohtaja. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Omalta komentajakaudeltaan Järvi muistaa tilanteen, jossa panssariprikaatin Leopard-vaunu upposi runkoa myöten pehmeään peltoon Parolannummen harjoitusalueella.

– Siinä ei ollut kellään mitään vaaraa, koska vaunu jäi vielä pitkälti maan päälle. Mutta sen ylösnostaminen oli todella vaikeaa, koska suossa on kova imuvoima. Tarvittiin kolme vaunua hinaamaan se ylös, hän kertoo.

Jos suolle olisi pakko jostain syystä mennä, vauhdin pitäisi Järven mukaan olla tasainen eikä suuria käännöksiä saisi tehdä. Vaunun pysähtyessä suolle on vaara, että se alkaa vajota.

– Kyllä sinne aina varovasti pitää mennä.

Sodanaikaisia vaunuja voi vielä löytyä suosta

Liettuassa tapahtunut onnettomuus on hyvin harvinainen, mutta Pekka Järven mukaan ainakin toisen maailmansodan aikana on vastaavanlaisia tapahtunut muun muassa Neuvostoliiton ja Saksan välisellä rintamalla ja Hollannissa.

– Taitaa tuolta ajalta olla vaunuja suossa edelleen, hän sanoo.

Panssariprikaatin Jääkäritykistörykmentin panssarihaupitsi K9 Thunder ohimarssilla valatilaisuudessa Hattulan Parolannummella.
Panssariprikaati toimii Parolannummella Hattulassa. Akistokuvassa panssarihaupitsi K9 Thunder ohimarssilla valatilaisuudessa. Kuva: Nina Keski-Korpela / Yle

Kesällä 1944 Suomen armeijan panssarivaunu putosi Saimaan kanavaan, kun silta petti sen alta. Vaunun ajaja odotti, että vaunu täyttyi vedellä. Hän sai sen jälkeen luukun auki ja pelastui.

Järven mukaan veteen uponneesta vaunusta pääsee pois juuri noin, kun paine vaunussa ja sen ulkopuolella on tasaantunut. Mutaan uponneesta vaunusta pois pääseminen voi olla vaikeampaa erityisesti, jos vaunu kääntyy.

– Varmasti miehistö tässä tilanteessa joutuu helposti paniikkiin ja silloin ulospääsymahdollisuudet ovat aika pienet.