Taloushistoriaa tuntevat kuuntelivat keskiviikon ja torstain välisenä yönä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tullipuheita niin sanotusti korvat punaisena.
Trump haki tulleille perusteluja historiasta, ja täysin päin honkia.
– Vuodesta 1789 vuoteen 1913 olimme tullien varaan rakennettu valtio, ja tuona aikana Yhdysvallat oli suhteellisesti rikkaimmillaan koko historiansa aikana, Trump julisti.
Hänen mukaansa tuolloin tullimaksut muodostivat suurimman osuuden liittovaltion tuloista. Sitten kaikki alkoi mennä väärin: vuonna 1913 Yhdysvaltoihin tuli tulovero. Ihmisten rikkaudet valuivat Trumpin mukaan liittovaltiolle. Trump on aiemmin väläytellyt, että tullit voisivat korvata tuloverot.
Myös 1930-luvun suuri lama olisi Trumpin mukaan voitu välttää, jos Yhdysvallat olisi käyttänyt voimakkaampaa tullipolitiikkaa.
Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Elorannan mukaan Trump puhuu täysin vastoin historiallisia tosiasioita.
Hänen mukaansa tullipolitiikka palauttaa maan tilanteeseen, jossa se oli viimeksi noin 130 vuotta sitten.
– Yhdysvallat oli voimakkaasti protektionistinen jo 1800-luvulla, etenkin suhteessa Iso-Britanniaan, joka oli silloin johtava teollisuusvalta. Ajateltiin, että omaa orastavaa teollisuutta pitää suojella vahvemmilta kilpailijoilta, Eloranta kertoo.
Tämä ”infant industry” -argumentti, jonka mukaan omaa kehittyvää teollisuutta pitää suojella kilpailulta, oli aikanaan Yhdysvalloissa jossain määrin perusteltu. Samalla periaatteella esimerkiksi Etelä-Korea loi 1960-luvulla autoteollisuutta ja mahdollisti esimerkiksi Hyundain autojen synnyn.
Toisin sanoen kehittyville maille on ymmärrettävää, että ne haluavat luoda kotimaista tuotantoa ja suojata haurasta ja orastavaa teollisuuttaan. Tästä on taloushistoriassa monia esimerkkejä.
Elorannan mukaan nyky-Yhdysvalloissa tilanne on kuitenkin täysin erilainen.
Viimeksi vastaava kauppasota 1930-luvulla
Yhdysvallat on maailman johtava talous, kehittynyt suurvalta ja ennen kaikkea moderni palvelutalous, jossa teollisuustuotanto ja maatalous ovat huomattavasti pienemmässä roolissa kuin 130 vuotta sitten.
– On epärealistista ajatella, että tullien avulla tuotanto voitaisiin tehdä Yhdysvalloissa niin edulliseksi, että teollisuus yhtäkkiä muuttuisi laajamittaisesti kannattavaksi, Eloranta sanoo. Esimerkiksi maan korkea palkkataso tekee tällaisesta ajatuksesta käytännössä mahdottoman.
– Ajatus siitä, että USA suojelisi alkavaa teollisuuttaan tullien avulla, on nykytilanteessa täysin absurdi.
Trumpin ja republikaanipuolueen nykyinen suuntaus protektionismiin ja korkeisiin tulleihin heijastaa siis aikaa ennen toista maailmansotaa. Silloin republikaanipuolue kannatti korkeita tulleja ja vastusti ulkomaisia tuontituotteita sekä siirtolaisuutta.
Nykytilannetta vastaava kauppasota oli maailmassa Elorannan mukaan viimeksi juuri 1930-luvulla. Vuonna 1930 suuren laman aikana Yhdysvaltain toteuttama Smoot–Hawley-tullilaki pyrki suojaamaan maan taloutta, mutta aiheutti valtavia ongelmia sekä Yhdysvaltain omassa taloudessa että globaalissa kaupankäynnissä.
– Smoot–Hawley-tullit laukaisivat kansainvälisen kauppasodan, jossa maat köyhdyttivät toinen toisiaan tullien avulla. Trumpin väite, että tullit olisivat estäneet laman, on historiallisesti täysin väärä. Päinvastoin, tullit pahensivat globaalia kriisiä, Eloranta sanoo.
Vastaavaa totesi taloustieteen professori, tulleja tutkinut taloushistorioitsija Douglas Irwin Ylelle.
Haastattelun mukaan Smoot–Hawley -tullit olivat tarpeettomia ja haitallisia, sillä niitä suunniteltiin aikana, jolloin Yhdysvaltojen talous oli jo vahvassa kunnossa vuonna 1928. Tullit aiheuttivat kauppasodan, mikä kiihdytti maailmankaupan laskua, vaikka eivät yksin aiheuttaneetkaan suurta lamaa. Kauppasodat ja korkeat tullit osoittautuivat poliittisesti ongelmiksi, koska tullien poistaminen osoittautui myöhemmin hyvin vaikeaksi.
Onko vapaakaupan aika ohi?
Toisen maailmansodan jälkeen kansainvälinen yhteisö pyrki välttämään kauppasotia sopimuksilla ja järjestöillä, kuten GATT:lla (General Agreement on Tariffs and Trade) ja myöhemmin WTO:lla. GATT oli kansainvälisen kaupan edistämiseksi 1947 solmittu tulleja ja kaupankäyntiä koskeva yleissopimus, joka oli voimassa vuoteen 1995 asti. WTO eli World Trade Organisation taas on maailman kauppajärjestö, jonka tärkein tavoite on kaupan vapauttaminen.
Viime vuosikymmeninä kauppa on ollut yhä vapaampaa, mutta Elorannan mukaan Trumpin hallinnon uudet tullit uhkaavat tätä kehitystä vakavasti. Hän näkee tosin, että vuoden 2008 finanssikriisi oli jo yksi askel pois talouden globalisaatiosta.
– Nykytilanteessa Yhdysvallat ei enää ole eristäytynyt 1800-luvun maa, vaan globaali supervalta, jonka tekemät päätökset vaikuttavat koko maailmantalouteen. Trumpin tullipolitiikka luo epävarmuutta, joka voi heikentää investointeja ja vaikeuttaa monien maiden taloudellista asemaa.
Paradoksaalisesti Trumpin politiikka voi vahvistaa Yhdysvaltojen kilpailijan, Kiinan, asemaa maailmankaupan uudeksi johtajaksi.
– Kiina pyrkii nyt rakentamaan esimerkiksi Japanin ja Etelä-Korean kanssa uusia vapaakauppavyöhykkeitä. Tämä olisi vielä vähän aikaa sitten tuntunut mahdottomalta, Eloranta sanoo.
Professori uskoo, että tulevaisuudessa muu maailma saattaa jatkaa vapaakauppaa keskenään, vaikka Yhdysvallat pitäisikin yllä protektionistista linjaansa.
– Trumpin politiikka heikentää ennen kaikkea Yhdysvaltojen omaa roolia ja uskottavuutta maailmantaloudessa. He ampuvat itseään jalkaan näillä toimilla, Eloranta toteaa.
Korjattu 4.4.2024 kello 8.25: Jutussa luki aiemmin, että Trump olisi puhunut viime yönä. Korjattu juttuun tieto, että puhe oli keskiviikon ja torstain välisenä yönä Suomen aikaa.
