Suurin osa Etelä-Karjalan kuntavaaliehdokkaista sanoo, että koulujen on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä.
Voimakkainta kristillisten perinteiden kannatus on Lemillä, jossa yli 80 prosenttia Ylen vaalikoneeseen vastanneista kannattaa ajatusta. Vähäisintä se on Lappeenrannassa, joissa hieman yli 60 prosenttia ehdokkaista kannattaa sitä.
Negatiivisimmin kristillisten perinteiden ylläpitämiseen koulussa suhtautuivat vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaat.
Kristilliset perinteet koulussa tarkoittavat esimerkiksi Suvivirren laulamista kevätjuhlassa ja jouluevankeliumin lukemista joulujuhlassa.
Opetushallitus ei valvo
Opetushallituksen ohjeiden mukaan koulun yhteinen, kaikille oppilaille tarkoitettu joulujuhla ei voi olla uskonnollinen tilaisuus.
Jos koulu järjestää uskonnon harjoitusta tai uskontoon sitouttavaa toimintaa, tulee oppilaille lain mukaan järjestää toinen samanarvoinen tilaisuus.
Oikeus päättää juhlan sisällöstä uskonnollisten elementtien osalta on koululla, vaikka Opetushallitus antaa ohjeita uskonnollisten laulujen ja elementtien käyttöön liittyen.
Nykyisen opetussuunnitelman mukaan suomalaisen koulutuksen pitää olla uskonnollisesti, poliittisesti ja ideologisesti sitouttamatonta. Tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta luovuttiin vuoden 2003 opetussuunnitelmassa.
Opetushallituksen mukaan tunnustuksettomuuden toteutumista ei voi erikseen valvoa.
