Uusien valtuutettujen keski-ikä on lähellä eläkeikää osassa Suomen kunnista. Korkeimmat keski-iät ovat Luhangassa (65), Tuusniemellä (61) ja Sallassa (59).
Kärkisijan napannut Luhanka varttui viime valtuustokauteen peräti kuusi vuotta: vuonna 2021 aloittaneen valtuuston keskimääräinen ikä oli 59.
Kuntaliiton mukaan viime valtuustokaudelle Luhanka oli yhdessä Pertunmaan ja Viitasaaren kanssa ikärakenteeltaan vanhimpia. Koko valtakunnassa keskimääräinen valtuutetun ikä oli 50.
Millaista haittaa tai etua on siitä, että kunnanvaltuutetut ovat varttunutta ja kokenutta joukkoa? Sitä kannattaa kysyä luhankalaisilta itseltään.
Luhangan edellisen valtuuston puheenjohtaja, keskustaa edustava Marjo Merivirta toteaa, että valtuutettujen ikä ei ollut yllätys. Se vastaa kunnan yleistä ikärakennetta ja on koettu myös vahvistavan päätöksentekoa.
Merivirran mukaan kokeneemmat valtuutetut ovat tukena erityisesti valtuustoissa aloittaville.
Uuteen valtuustoon valittujen toiseksi vanhin on sosiaalidemokraatteja edustava Antti Huttunen, iältään 77 vuotta.
Hän sanoo suoraan, että ongelma on Luhangassa ollut nuorten saaminen mukaan päätöksentekoon. Heitä tarvittaisiin, jotta esimerkiksi lapsiperheiden näkökulmat tulisivat huomioitua.
– Minullakin alkaa olla sellaiset 50 vuotta siitä, kun oli päivähoidot ja koulut omana murheena, hän kertoo.
Elämänkokemuksesta on myös Huttusen mukaan päätöksentekijälle etua.
– Kyllähän se, kun on näinkin pitkään elänyt ja oleskellut, on monenlaista nähnyt, hän sanoo.
Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä toteaa, että sijoitus ikätilastossa ei ollut mikään yllätys. Nuoria ehdokkaita ei onnistuttu houkuttelemaan tarpeeksi ehdokaslistoille
– Olemme aina olleet vanhusvoittoinen kunta. Siinä mielessä ihan oikeissa keskiarvoissa ollaan.
Kärnäkään ei sinänsä pidä valtuutettujen ikää ongelmana. Hän vakuuttaa, että ikärakenteesta huolimatta kunnassa pyritään ottamaan tasapuolisesti huomioon niin nuoret, vanhat kuin lapsetkin. Ikäihmiset ovat kunnalle voimavara.
– Ei ole mitään syytä synkistelyyn.
Luhangan tulevan valtuuston suurimpana haasteena Kärnä pitää kunnan taloutta ja palvelujen tarjontaa. Niitä rahoittamaan ja käyttämään tarvittaisiin uusia asukkaita.
Valtuuston seniorilla on tähän hyvä neuvo.
– Pitäisi saada kuntaan yrityksiä ja sitä kautta uusia työpaikkoja. Niiden perässä tänne muuttaisi myös nuoria ihmisiä, Huttunen sanoo.
