Spam! Nettihuijauksen tunnistaminen on myös hauskaa
Internetissä kiertävät huijaukset ovat usein koomisia, mutta moni niihin lankeaa. Millaiset nettihuijaukset ovat tyypillisiä ja mitä yhteistä niissä on? Lue teksti nopeasti ja voitat enemmän. Klikkaa lopussa olevaa linkkiä, muuten joudut vaikeuksiin!
Internetin roskaposteista tulee monelle mieleen brittiläisen huumoriryhmä Monty Pythonin vuonna 1970 esitetty televisiosketsi Spam, eli säilykeliha. Sketsissä pariskunta menee syömään nuhruiseen kahvilaan.
Ruokalista on lohduton: siellä on 11 ruokalajia, jotka koostuvat eri järjestyksessä pekonista, munista, makkaroista tai säilykelihasta, mutta niin, että säilykelihaa on koko ajan enemmän. Jopa listan viimeinen ruokalaji, hummeri katkarapujen, tryffeleiden ja Mornay-kastikkeen kanssa sisältää säilykelihaa.
Toisen maailmansodan jälkeinen säännöstely kesti Iso-Britanniassa pitkälle 50-luvulle ja sinä aikana lihastakin oli pulaa – muttei säilykelihasta. Purkitettu porsaanlihasäilyke Spam oli tullut markkinoille 1937 ja seuraavien parinkymmenen vuoden aikana britit saivat syödä sitä aivan tarpeekseen, kuten Monty Pythonin sketsistä voi aistia.
Tarinan mukaan yhdysvaltalainen Hormel Foods Corporation kehitti Spamin siksi, että vähemmän suosituille porsaan olkapaloille löytyisi käyttöä. Toisen maailmansodan aikana Spam levisi kaikkialle, mihin Yhdysvaltojen ja liittoutuneiden joukot liikkuivat.
Tuo spämmi oli viaton joukkopostitettu vahinkoviesti.
Maaliskuun 31. päivänä vuonna 1993 yhdysvaltalainen verkkokeskustelija Joel Flurr käytti sanaa spam ensimmäisen kerran roskapostista, joka oli levinnyt kahdellesadalle silloisen tietoverkon käyttäjälle. Tuo spämmi oli viaton joukkopostitettu vahinkoviesti. Sen jälkeen roskaposteista on tullut maanvaiva kaikkialla.
Suuri osa sähköpostilla tulevasta roskapostista sisältää jonkinlaista huijausta, ja nykyään huijausviestit ovat levinneet myös sosiaalisen median alustoille sekä älypuhelimiin. Tuhannet suomalaisetkin ovat menettäneet nettihuijareille miljoonia euroja.
Sinulle on saapunut audiopaketti! Ohjeet sen lunastamiseksi löytyvät tämän tekstin lopussa.
Tyypillisen kalasteluviestin tavoite on, että vastaanottaja klikkaa linkkiä. Viestien tarkoitus on usein herättää tunteita, jotka heikentävät vastaanottajan kriittistä ajattelukykyä. Kun lukee älypuhelimelta nopeasti sähköpostia, sormi saattaa klikata ennen kuin aivot tajuavat huijauksen.
Viestien tunnelma on usein painostava, ja niissä uhkaillaan seuraamuksilla. Huijausviestiin vastatessaan henkilö voi tulla tehneeksi jonkun tilauksen. Henkilötietojen antaminen voi johtaa identiteettivarkauteen.
Viestit, joilla meitä yritetään huiputtaa, sisältävät usein siis houkutuksen tai pelotteen. Ongelmallista on se, että houkutus voi tulla myös ystävän nimellä. Nettihuijauksissa käytetty kieli yrittää olla välillä ystävällistä, välillä taas virallista ja sisältää monesti huvittavia ristiriitoja. Tavallisesti teksti on täynnä taivutus- ja pilkkuvirheitä.
Nettihuijausten kieleen ja sen muuttumiseen on perehtynyt tietojenkalastelukielentutkija Annaleena Haapasalo. Hän on vieraana Aristoteleen kantapää -ohjelmassa, joka ei ole haittaohjelma. Myöskään tämä artikkeli ei ollut tilausansa tai rakkaushuijaus, joka pyytää sinua lähettämään lisää rahaa. Ystävälle tämä teksti kuitenkin kannattaa jakaa välittömästi.
