Suomen kieltä ja kulttuuria opiskeleville maahanmuuttajille tarkoitetut kotoutumiskoulutukset ovat murroksessa.
Valtion rahoitus ei riitä kattamaan koulutustarvetta kokonaan. Vähälle tuelle jääneet oppilaitokset ovat joutuneet säästämään tai hakemaan rahoitusta muualta.
Savonlinnassa tilanne on kriittinen. Kotoutumiskoulutusta järjestävä Savonlinnan kansanopisto varoitti helmikuun alussa oppilaitaan, että kevään lukukausi saattaa keskeytyä kahden viikon sisällä. Opisto pyysi Savonlinnan kaupungilta 50 000 euroa kevätkauden opetuksen järjestämiseen.
Asia on kaupunginhallituksen käsittelyssä ensi maanantaina.
– Opiston hallitus on siinä ymmärryksessä, että kaupunginhallitus on vahvasti tuen myöntämisen kannalla, opiston rehtori Kira Boesen kertoi maanantai-iltana.
Opiskelijat huolestuivat koulutuksen päättymisestä
Savonlinnan opistolla on 35 koto-opiskelijaa. Taitotaso suomen kieleen ja kulttuuriin vaihtelee suuresti.
Vasilii Tsvetkov, 33, on ryhmän osaavimpia. Tsvetkov pakeni kaksi vuotta sitten Venäjältä ja on opetellut sen jälkeen suomea. Hän on koulutukseltaan sisätautilääkäri ja haluaa jatkaa työtään Suomessa. Hän on saanut työharjoittelupaikan Savonlinnan sairaalasta.
Opintojen päättyminen opistolla huolestuttaa.
– Suomen kieli on todella vaikea, mutta tärkeä asia. Tämä on ollut minulle paras koulu, Tsvetkov kehuu.
Thaimaalainen Umaporn Phimainok, 24, asuu opiston asuntolassa, jossa hän kohtaa muita koto-koulutuksessa olevia sekä suomalaisia. Päivittäiset keskustelut auttavat häntä ymmärtämään kieltä ja yhteiskuntaa.
– Suunnittelen työharjoittelua päiväkodissa ja opiskelua hoiva-avustajaksi. Sitten menisin töihin lastenhoitajaksi, Phimainok kertoo urahaaveistaan.
33-vuotias Buba Fofana on entinen taksikuski Gambiasta. Hän saapui Suomeen vuosi sitten suomalaisen vaimonsa kanssa. Fofana opiskelee opiston Suomi 1 -kurssilla, jossa lähdetään liikkeelle perusasioista. Myös hän pohtii hoiva-alalle kouluttautumista.
– Kun rehtori sanoi uutiset, minä olin surullinen, koska haluan oppia suomen kieltä. En halua istua kotona opiskelemassa, koska unohtaisin paljon (koulutuksessa opittuja asioita).
Opiston rehtori Kira Boesen kertoo, että opiskelijat voivat joutua takaisin lähtöruutuun te-palveluihin ja aloittamaan prosessin alusta, jos opinnot keskeytyvät.
– Opiskelijat ovat allekirjoittaneet koto-suunnitelman, jolla he sitoutuvat opiskelemaan lukukauden täällä. Nyt tuntuu, että heitä on petetty, Boesen sanoo.
Kysyntä kasvaa pääkaupunkiseudulla
Myös pääkaupunkiseudulla painitaan koto-koulutuksen rahoituksen järjestämisessä. Helsingin Laajasalon opisto pystyy vielä jatkamaan koulutusta, mutta rahoituksen päättymisen uhan vuoksi tilanne voi muuttua piankin.
Opistoon haki tammikuussa alkaneeseen koulutukseen yli 170 hakijaa. Paikkoja riitti 80 opiskelijalle. Heistä 42 oli jatkajia edellisiltä kursseilta ja loput uusia.
Laajasalo on joutunut lopettamaan rahoituksen leikkausten takia kaksi 25 opiskelijan ryhmää.
Laajasalon opiston rehtori Juha Matti Holopainen kertoo, että koto-koulutuksen tarve on erittäin suuri.
– Tulijoita Suomeen on yhä enemmän ja enemmän.
Laajasalossa on järjestetty koto-koulutusta 15 vuotta. Holopainen arvioi, että jos kunnat siirtävät opiskelijat kilpailutuksen kautta kokemattomalle toimijalle, opetuksen ja opiskelijoiden osaamisen taso laskevat merkittävästi. Uusi kotoutumislaki jo laski kotoutusmisaikaa kolmesta vuodesta kahteen.
Vapaan sivistystyön kotoutumiskoulutuksessa oli vuonna 2023 noin 7 200 opiskelijaa 123 oppilaitoksessa.
