MOT: Tuulivoimalla tienaajat – käsikirjoitus

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

Ohjelma julkaistu 6.2.2023. Katso Yle Areenassa.

Tuulivoimaloista odotetaan isoa apua päästövähennysten saavuttamisessa.

Leena Kristeri, johtava juristi, MTK: Hankkeita on hirvittävän paljon sekä suunniteilla että vireillä.

Ari Talja, toimitusjohtaja, Exilion yhtiöt: Se on turvallinen, tuottava, ja aika hyvin ennustettava sijoitus.

Tuulivoimaloiden rakentamista varten maanomistajilta pyydetään puumerkkejä jopa ihmisiän pituisiin maanvuokrasopimuksiin, joiden ymmärtäminen on välillä mahdotonta.

MOT: Selvisikö sopimustarjouksesta, kuinka paljon siinä voisi tulla vuokratuloja?

Eljas Vanhala, Saarijärvi: Oikeastaan ei.

Joskus tietämättömyyttä hyödynnetään yrittämällä vuokrata maata härskillä pilkkahinnalla. MOT:n selvityksen mukaan tuulivoimayhtiöt ovat tehneet hyvää tulosta veronmaksajan tuen siivittämänä.

Olemme Päijänteen rannalla, suositulla kesämökkialueella kolmen kunnan rajaseudulla. Heinosen suvun mökki rakennettiin tänne 50-luvulla. Ensimmäiset tuulivoimalat ilmestyivät maisemaan kymmenkunta vuotta sitten.

Hannu Heinonen, Luhanka: No lähinnä minulle ja meidän perheelle ja suvulle on vaikuttanut tää maisemahaitta kielteisesti. Koko jylhä erämaamaisema tavallaan on pilattu.

MOT: Tuulivoimaloita on suunniteltu tähän lähistölle lisää. Mitä ajattelet siitä?

Hannu Heinonen: No mä en pidä sitä hyvänä ajatuksena ja hyvänä suunnitelmana, että kuten nämäkin niin nämä tehtiin asukkailta salaa ja nyt nää uudetkin hankkeet on käynnistetty salaa.

Heinosen mielestä hankkeista olisi pitänyt tiedottaa paremmin ja aikaisemmin. Nykyisin hänen lähimaisemiinsa näkyy kuusi voimalaa. Heinonen pelkää, että jatkossa niitä voi olla jopa yli 20. Nämä havainnekuvat on teettänyt kansalaisryhmä, joka kritisoi Päijänteen tuntumaan kaavailtua uutta tuulivoimaa.

Kuvat uusista voimaloista perustuvat lähinnä alustaviin lukumäärätietoihin eikä tässä vaiheessa ole varmuutta yhdenkään uuden voimalan rakentamisesta. Hartolan osalta tuulivoima-alue löytyy maakuntakaavan taustaselvityksestä.

Luhangalla ollaan pidemmällä. Luhankaan uusia tuulivoimaloita ajavan Suur-Savon sähkön mielestä edellä nähdyt havainnekuvat eivät anna oikeaa käsitystä heidän hankkeestaan.

Hannu Heinonen: Ylipäätänsä Päijänteen kannalta se on hyvin huono, että pilataan tällaiset kansallismaisemat tuulivoimaloilla.

Mahdollisista uusista voimaloista seitsemän sijoittuisi Luhankaan. Keskustelu voimaloista toistaa tuttuja teemoja. Kunnat saavat voimaloista verotuloja ja Suomi uusiutuvaa energiaa. Jarmo Olkkonen ja hänen tyttärensä Anniina kantavat puolestaan huolta metsän kohtalosta ja voimaloiden meluhaitoista luonnolle.

Anniina Olkkonen, Joutsa: Tämä on vähän niin kuin Lappi pienoiskoossa. Tosi Lapin tyylistä, harvapuista ja vanhaa metsää. Naavaa on paljon näissä kuusissa.

Jarmo Olkkonen, Sysmä: Tämä olisi otollinen luonnonsuojelukohde. Tämäntyyppisiä ei näillä leveyksillä hirveästi ole.

Tässä Anniina Olkkosen ja Hannu Heinosen ystävän ottamia luontokuvia suunniteltujen voimaloiden alueelta ja lähimetsistä.

Anniina Olkkonen, Joutsa: Tuulivoimahan on suuren osan mielestä niin kuin meidänkin mielestä sellainen hyvä uusiutuva energiamuoto. Mutta se mihin niitä voimaloita laittaa, pitää ne paikat miettiä. Tähän on suunniteltu yksi voimala tämän mäen päälle, tänne hienon metsän keskelle. Kyllä se pirstaloi tätä aluetta paljon aika paljon.

Vuodenvaihteessa Suomessa oli noin 1400 toimivaa tuulivoimalaa. Uusia voimaloita on vähintään iduillaan tai rakenteilla noin 8000 kappaletta. Läheskään kaikki 8000 eivät varsin todennäköisesti toteudu.

Grafiiikka:

Nyt noin 1400 voimalaa

Tulossa 8000 uutta?

Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys

Siitä huolimatta tuulivoimaloiden määrä on rajussa kasvussa. Luhangan hankkeesta ei ole lopullista päätöstä.

Hannu Heinonen: Olisi ilman muuta pitänyt ilmoittaa asukkaille hyvissä ajoin silloin kun tällaista hanketta lähdetään tällaisille alueille suunnittelemaan.

Kasvavilla markkinoilla pyörivät kasvavat rahat. Tässä jutussa tarkastellaan etenkin tuulivoimabisneksen valtiontukia ja sitä, mikä on maanomistajien osuus kakusta.

Luhangassa jo toimivat voimalat otettiin käyttöön vuonna 2014. Niihin aikoihin nykyinen tuulivoimabuumi sai eräänlaisen pohjustuksen. Valtio avasi vuonna 2011 tuulivoimalle uuden tukihanan, niin sanotun syöttötariffin. Petteri Kuuva johti työ- ja elinkeinoministeriön asettamaa työryhmää, joka suunnitteli syöttötariffi-mallin.

Petteri Kuuva, teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö: No sehän laadittiin sen takia, että tämä ensimmäinen uusiutuvan energian direktiivi tuli voimaan. Ja asetettiin sitovat velvoitteet uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta.

MOT: Kuinka hyvin tavoitteet toteutuivat?

Petteri Kuuva: Uudistuvan osuuden lisäämisen osalta tavoitteet toteutettu tietysti hyvin.

Tässä tuulisähkön syöttötariffituen pääpiirteet. Tavoitehinta on 8,35 senttiä kilowattitunnilta. Jos sähkön keskihinta on markkinoilla sitä alempi, valtio maksaa sähkön tuottajalle erotuksen tiettyyn rajaan asti. Esimerkiksi loppuvuonna 2020 markkinahinta oli noin 3 senttiä - niinpä sen päälle maksettiin tukea noin viisi senttiä.

Grafiikka:

Syöttötariffi

tavoitehinta 8,35 snt / kwh

markkinahinta 3,3 snt / kwh 4/2020

tuki n. 5 snt / kwh

lähde: Energiavirasto

Eläkesijoittajien omistama Exilion Tuuli omistaa osan syöttötariffiyhtiöistä.

Ari Talja: Kyllä ne on ollut meille ihan hyvä sijoituskohde, että ollaan ihan tyytyväisiä.

MOT: Minkä takia haluatte edistää tuulivoiman tuotantoa?

Ari Talja: Se on meidän omistajille, eläkeyhtiöille hyvä sijoitus. Se on turvallinen, tuottava ja aika hyvin ennustettava sijoitus. Se on se minkä takia siihen on lähdetty. Ja tottakai tässä energiakriisitilanteessa se on myös yhteiskunnallisesti hyvä muoto sjoittaa.

On esitetty epäilyjä, että tuulivoiman syöttötariffista tuli liian antelias - varsinaista selvitystä yritysten kannattavuudesta ei kuitenkaan löytynyt. Siksi MOT tutki asiaa. Valtio on laittanut rahaa likoon toistaiseksi noin 1,5 miljardia euroa. Tässä suuntaa antava taulukko suurimmista tuen saajista. Yksikään niistä ei tullut TV-haastatteluun.

Grafiikka:

Tuki yhteensä n. 1,5 miljardia

Tuuliwatti n. 320 milj. €

Taalerin rahastojen yhtiöt n. 172 milj. €

EPV Tuulivoima 140,6 milj. €

Suomen Hyötytuuli 103,4 milj. €

lähde: yhtiöt / Energiavirasto

Tuulivoimaloiden omistukset hajautuvat usein yksittäisiksi tuulipuistoyhtiöiksi. Selvitimme liikevoittojen perusteella 20 parhaiten pärjänneen syöttötariffilla tuetun yhtiön kannattavuutta.

Vuonna 2020 päättyneillä tilikausilla niiden yhteenlaskettu liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 118 miljoonaa euroa. Energiaviraston tietojen perusteella tuottoihin näyttää sisältyvän noin 79 miljoonan euron tuet. Yhteenlaskettu tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja on 44 miljoonaa - huikeat 38 prosenttia tuotoista. Tämä luku kuvaa hyvin liiketoiminnan todellista kannattavuutta. Näyttää myös siltä että noin puolet pienemmilläkin tuilla olisi päästy plussalle.

Grafiikka:

20 parasta yhtiötä

Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot 118 milj. €

Tuet 79 milj. €

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 44 milj. € = 38 % tuotoista

Lähde: Energiavirasto ja tilinpäätökset

Petteri Kuuva: Yhtiöt on tuottanut voittoa. Sitä ei käy kieltäminen. Tässä on kuitenkin hyvä ottaa pari asiaa huomioon. Ensinnäkin se, että se tukitaso oli asetettava sillä tavalla, että se haluttu määrä tuulivoimatuotantoa saadaan. Eli käytännössä sen huonoiten kannattavamman tuulivoimalaitoksen kustannusten osalta, jolla päästään vielä siihen tavoitteeseen. Silloin väistämättä niitten parhaimmille paikoille rakennettujen tuulivoimaloiden tuotto on niinku jonkin verran korkeampi.

Tuulivoimalan syöttötariffitukea voidaan maksaa 12 vuotta.

Petteri Kuuva: Kun laitoksen pitoaika on tyypillisesti 20 vuotta ja se tuki annetaan kahdentoista vuoden aikana, niin silloin näinä vuosina se tulos on parempi.

MOT: Voiko näiden tuloslukujen valossa tulla ajatus, että tukea on maksettu liikaa?

Petteri Kuuva: On helppo jälkikäteen katsoa tulosta, todeta että onpas paljon rahaa. Tukitasot pitää jollain tavalla asettaa ja ne on tietysti perustunut silloiseen niinkuin tutkittuun tietoon eli VTT oli tässä meillä mukana näitä kustannuksia arvioimassa.

Pääomarahastoyhtiö Taalerin hallinnoimat rahastot omistavat tai ovat omistaneet lähes kaikkia niitä yhtiöitä, jotka valtasivat kärkipaikat MOT:N vertailussa.

toimittaja / stand: Emme päässeet haastattelemaan Taalerin edustajaa tuonne sisälle asti kameran kanssa, mutta yhtiö kertoi kuitenkin näkemyksiään sähköpostitse.

Taaleri ilmoittaa, että tuulipuisto on toiminnassa noin 30 vuotta, ja sinä aikana tulee ylä- ja alamäkiä. Taalerin käsityksen mukaan liikevoitot ovat tuuliprojekteissa historiallisesti 10 prosentin tasoa eli kohtuullisia ottaen huomioon riskit. Totta on, että MOT:n selvityksessä on rajoitteensa. Se koskee vain yhtä vuotta ja yhtiöiden parhaimmistoa.

MOT: Mikä merkitys syöttötariffituella on ollut tuulivoimahankkeiden edistäjänä?

Ari Talja: Kyllä sillä oli iso merkitys että… jollei sitä olisi ollut niin ei ala olisi lähtenyt tällä tavalla liikkeelle. Ei olisi niitä hankkeita ja tällä hetkellä ei rakennettaisi lainkaan niin paljon tuulivoimaa kun mitä nyt tehdään.

Syöttötariffiin ei ole hyväksytty uusia tuulivoimaloita alkuvuoden 2018 jälkeen. Viime vuonna tukea ei maksettu ollenkaan, koska sähkön markkinahinta nousi korkeaksi. Tukea maksetaan korkeintaan 12 vuotta. Niinpä tuki sulkeutuu viimeistään vuonna 2030. Mutta se ei tuulibuumia hidasta. Tuhansia uusia voimaloita on vireillä ilman tukia.

Ari Talja: Kaikki uudet hankkeet tehdään ihan ilman tukia. Se teknologinen kehitys on ollut niin hyvä edellisinä vuosina, että nyt ne toimii täýsin markkinaehtoisesti.

Yksi seuraus tuulivoimabuumista on se, että uusien voimaloiden rakennuspaikoiksi pitää vuokrata runsaasti maata ympäri Suomea. Hannu Heinosen kiinnostus tuulivoimaa kohtaan ei rajoitu vain suvun mökin rantamaisemaan. Hän on seurannut sivusta laajasti sitä, millaisia maanvuokrasopimuksia tuulivoimayhtiöt tarjoavat.

Hannu Heinonen: Olen nähnyt aika monta vuokrasopimusta ja olen pannut merkille, että ne on hyvin sekavia. Useilla paikkakunnilla niin on erilaisia sopimuksia. On aika käsittämätöntä, että meillä ei ole tuulivoimalakia, jossa säädellään vuokrasopimuksia, maanomistajien etuja.

Eljas ja Anja Vanhala asuvat Saarijärvellä Keski-Suomessa. Eljas Vanhala omistaa kotinsa läheltä metsää, josta tuulivoimayhtiö kiinnostui. Niinpä Vanhala sai viime vuonna tarjouksen maanvuokrasopimuksesta.

Eljas Vanhala, Saarijärvi: Niin silloin kevättalvella tuli tämä allekirjoitettavaksi ja sitten jonkin ajan päästä soitettiin, että oletko allekirjoittanut.

MOT: Mitäs vastasit?

Eljas Vanhala: Niin minä vastasin, että en ole. Että tää sopimus on sekava eikä tyydytä minua. Ja sitten se, että tulee liian lähelle asutusta.

Tässä otteita sopimuksesta.

Grafiikka:

”Voimalaitosalue” tarkoittaa Hankkeeseen kuuluvaa aluetta, jolle Vuokralainen rakentaa tuulivoimalan, ja jonka ympyränmuotoinen pinta-ala mitataan tuulivoimalan keskeltä siten, että säteenä käytetään tuulivoimalan lavan suurinta vaakasuuntaista etäisyyttä tuulivoimalan keskipisteestä ja….

Vuosivuokra siitä osasta Voimalaitosaluetta, joka sijoittuu Vuokrakohteelle, määräytyy seuraavan laskukaavan mukaan. 30% kertaa Hankkeen Liikevaihto kertaa 3,5% kertaa (Vuokrakohteen voimalaitosten määrä per koko tuulipuistoalueen voimalaitosten kokonaismäärä) kertaa Vuokranantajan Osuus Voimalaitosalueesta…

Anja Vanhala, Saarijärvi: Ei se ole ollenkaan selkeä. Tässä on sivujakin kuinkahan paljon lie...

Eljas Vanhala: Minähän olen laittanut tämän varmaan kymmeneen paikkaan tämän vuokrasopimustarjouksen. Kaupungille, joillekin poliitikoille, muille yhteiskunnan vaikuttajille, kavereille hyvin usealle.

MOT: Mitä ne ovat sanoneet siitä?

Eljas Vanhala: Kaikki saman, että ei ymmärrä mitään. Lopputulos on ollut kaikilta miltä oon kuullu, että onpa aika monimutkainen, ei ole mittään varmuutta mistään.

Mutkikkaaksi luonnehditun sopimustarjouksen teki tuulivoiman hankeyhtiö Pohjan Voima.

Tomi Mäkipelto, toimitusjohtaja, Pohjan Voima: Sopimusten taustalle ja niiden perusteella tehdään hyvin suuria investointeja ja sen takia ne sopimukset on verrattain yksityiskohtaisia ja siellä taas on taustalla pankit, jotka osaltaan määrittelevät sitä, että minkälaisia kirjauksia niissä on. Vaatii huolellista lukemista, paneutumista, mutta minusta myös se on silti loppuviimein selkeä. Sen takia mielellään, me autamme maanomistaa siinä, mitä mikäkin kohta tarkoittaa. Mtk tai alueelliset metsänhoitoyhdistyksetkin ovat hyviä auttajia tässä.

MOT: Selvisikö tuosta paperista, miten paljon siinä voisi tulla vuokratuloja?

Eljas Vanhala: Oikeastaan ei, ja milloinka. Milloin ne vuokratulot olisivat lähteneet tulemaan.

Pohjan Voima teki Vanhalalle esimerkkilaskelman vuokrista tiettyjen oletusten varassa. Arvioitu vuokra on noin 15000 euroa vuodessa, jossa kiinteistölle tulee voimalaitos, mutta mutta summa voisi kutistua noin viiteen tuhanteen jos voimalaa ei tule. Metsän normaaliin tuottoon nähden summat voivat kuulostaa hyviltä. Mutta sitova puumerkki olisi pitänyt kuitenkin laittaa paperiin vaiheessa, jossa lopullinen totuus vuokratuloista on hämärän peitossa. Sopimus kaikkine lisäaikoineen voisi kestää jopa noin 70 vuotta.

MOT: Oletteko pystynyt vertaamaan tätä tarjousta muiden suomalaisten saamien tarjouksiin vastaavista vuokra-alueesta ja sitä kautta miettimään sitä, että onko tarjous kenties hyvä tai huono?

Anja Vanhala: Ei ole kyllä.

Eljas Vanhala: Niin ei ole ele.

MOT: Missäs ne sijaitsee ne vuokramaat mitä tämä tuulivoimayritys olisi halunnut vuokrata?

Eljas Vanhala: Tästä ehkä tuonnempaa, tämä maa olisi mennyt poikki. Parisen kilometriä tuonne suuntaan.

Tieto tuulipuistojen yleisestä vuokratasosta auttaisi maanomistajaa vaatimaan sopivaa korvausta. Sellaista tietoa ei vain löydy oikein mistään. Maanomistajien edunvalvontajärjestö MTK antaa neuvoja tuulivoima-asioissa maanomistajille, mutta sekin nostaa kädet pystyyn hinta-asian kohdalla.

Leena Kristeri: MTK ei ole sopimuskumppani. Me ei neuvotella maanomistajien puolesta, joten meillä ei niinku päädy se lopullinen tieto, että minkälaisia sopimuksia on tehty. Ja toinen syy on sitten se, että MTK:ta sitoo kilpailulainsäädäntö, me ei saada antaa hintasuosituksia tai kertoa, mikä meidän mielestä olisi kohtuullinen tai sopiva hintataso. Me ei saada ottaa mitään kantaa näihin hintoihin.

Leena Kristeri: Kolmas syy on sitten se, että jokaisella yhtiöllä, ja yhtiöitä on hyvin paljon erilaisia, on omat periaatteet ja toimintatavat sen hintapoliitikankin ja muidenkin toimintatapojen suhteen. Asiaan vaikuttaa niin moni seikka jo ihan siitä, että mihin se vuokra on sidottu tai minkälaisesta tilanteesta puhutaan, puhutaanko voimalapaikoista vain niinsanotuista tuulenottoalueista, tai vaikka siitä, mistä hetkestä sitä vuokraa aletaan maksaa tai minkälaisesta alueesta on kyse, minkä kokoisesta hankkeesta on kyse. Vertailtavuuskin on aika haastavaa.

MOT: Jos maanomistaja kysyy MTK:lta, että onko siihen tarjoukseen kirjatut vuokrasummat hyviä, niin voiko MTK vastata siihen mitään?

Leena Kristeri: Ei voi vastata mitään.

MOT yritti auttaa asiassa selvittämällä vuokrahintoja. Maanmittauslaitoksella on arkistoituna tehtyjä tuulipuistojen vuokrasopimuksia. Tilasin niitä yli 30 kappaletta, mutta Maanmittauslaitos on mustannut vuokrien suuruudet vedoten liikesalaisuuteen.

toimittaja, standi: No, onnistuin saamaan kuitenkin muista lähteistä nipun vuokrasopimuksia, joista ei ole salattu mitään.

Vajaa kymmenkunta sopimusta on parilta kolmelta viime vuodelta. Kiinteän korvauksen vaihteluväli oli 10000 - 27000 euroa myllykohtaisesti laskettuna. Mutta ei tuollakaan tiedolla vielä kuuhun mennä. Otos on kapea ja hinnat ovat voineet kohota tarkastelujaksolla. Korvauksissa on myös eroja rakennuspaikkojen erojen takia.

Mikä siis avuksi, jos haluaa laittaa hintavaatimuksen kohdilleen? Yksi mahdollisuus on kilpailutus. Sellaista kokeiltiin Oulun seudulla. Siellä kymmenien maanomistajien ryhmä yhdisti voimansa ja muodosti neuvottelukunnan kilpailuttaakseen tuulivoimahankkeen vuokrasopimuksen.

Jani Maalismaa, Ii: Heti siinä lähtötilanteessa oli jo kaksi eri toimijaa, jotka oli kiinnostunut siitä alueesta. Niin sen takia ruvettiin miettimään, onko tämä paikka semmoinen, että tätä kannattaisi kysellä vähän muiltakin että mitä muut siitä tarjoaa. Tarjouspyyntöjä lähetettiin muistaakseni 12.

Sami Siurua, Oulu: Kilpailutuksen tuloksien kautta meillä käytännössä kolminkertaistui vuokratulo ensimmäiseen tarjoukseen verrattuna.

MOT: Olisiko näin ollen kannattanut siihen ensimmäiseen tarjoukseen tarttua?

Sami Siurua: Mitäpäs luulet. Tunnetaan ihmisiä ympäri Suomea. Ylipäätään vuokrasopimuksissa mitä on tehty eri tuulipuistojen osalta, niissä on erittäin isoja eroja niin rahallisesti kuin ehtojen suhteen.

Siurua ja Maalismaa kehottavat maanomistajia kyselemään aktiivisesti apua esimerkiksi naapureilta ja tuttavilta vuokra-asioissa. Heidän tapauksessaan maanomistajat saivat apua sopimusneuvotteluissa juristilta ja konsultilta.

MOT: Onko yksittäisellä maanomistajalla, joka saa tarjouksen, omin päin ja ihan yksin mahdollista saada selville ja päätellä, onko tarjottu vuokrasopimus hyvä?

Jani Maalismaa: Kyllä sen selvittäminen on hankalaa jollei jopa mahdotonta. Kyllä mekin oltiin kuin ö aapisen laidalla, kun niitä ensimmäisiä esityksiä tuli. Onneksi sitten osattiin kysyä apua muualta.

Sami Siurua: Jos ei ole mitään kautta kokemusta kaupallisista tai teollisista sopimuksista, niin kyllä on ihminen hukassa, jos ei ala apua pyytämään. Tavallinen maanomistaja hukkuu sinne pykälien viidakkoon ihan varmasti.

Tuhannet uudet tuulivoimahankkeet tarkoittavat isoa määrää uusia vuokrasopimuksia. Maanomistajat saavat raapia päätään niitä tavatessaan. Tuulivoimaa kuitenkin tarvittaisiin ilmastotavoitteiden takia. Fossiilinen energia aiotaan syrjäyttää pitkälti sähköllä. Sähkön kysyntä saattaa jopa tuplaantua Suomessa seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana.

Tomi Mäkipelto: Joka paikkaan tuulivoima ei sovi, mutta niihin paikkoihin, joihin se sopii, se on hyvä uusiutuva tapa tuottaa sähköä.

Saarijärvellä Eljas Vanhalaa on huolettanut, miten kodin lähistölle suunnitellut voimalat voivat vaikuttaa lähimetsän virkistysarvoihin ja tulisiko meluhaittoja.

Eljas Vanhala: En ole vielä yhtään kuullu, kuka olisi tehnyt vuokrasopimusta näistä yksityisistä.

MOT: Tässä talossa ei laitettu nimeä paperiin. Mikä oli suurin syy, miksi kieltäydyit allekirjoittamasta?

Eljas Vanhala: En viiti sanoa. Se on ihan selvä juttu, jos ei ole tolkkua paperissa, miten siihen kirjoitat ja annat täydet valtuudet toiselle henkilölle. Tuo on kuitenkin tuo 36 hehtaaria aika iso maa-alue. Oikeastaan tämä oli niin hupaisa paperi, ettei suuttunut vaan nauratti.

Hannu Heinosen mielestä Luhangan tuulivoimahankkeissa on vaikka kuinka paljon epäkohtia, joita kaikkia ei tässä voi käsitellä. Heinosen kritiikki kohdistuu voimakkaasti tiedotukseen. Virallisessa kokouksessa kunnanhallitus käsitteli ensimmäisen kerran tuulivoimahankkeen kaavoituksen käynnistämistä viime lokakuun puolivälissä. Tiedotustilaisuus kuntalaisille järjestettiin vasta pari viikkoa myöhemmin. Uusia tuulivoimaloita ajaa sähköyhtiö Suur-Savon sähkö.

Hannu Heinonen: Joka kuukausi he ovat meihin yhteydessä sähkön siirtolaskun muodossa. He olisivat voineet jo puolitoista vuotta sitten kirjoittaa meille tän laskun yhteydessä, että me olemme suunnittelemassa tällaista hanketta tänne.

Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä kiistää salailun. Hänen mukaansa tuulivoimahankkeesta on tiedotettu heti kun on ollut viestittävää ja myöhemmin kaavoitusprosessin aikana kansalaiset voivat esittää näkemyksiään. Kärnän mielestä alueen metsissä ei ole erityisempää suojeluarvoa ja hänen mukaansa uusien voimaloiden koko tarkentuu kaavoituksessa. Suur-Savon sähkö katsoo, että hankkeesta tiedotettiin hyvin pienellä viivellä maankäyttösopimusten solmimisen jälkeen.

MOT: Mihin niitä uusia myllyjä sitten pitäisi sijoittaa, että ne olisivat sopivassa paikassa?

Jarmo Olkkonen: Varmaan löytyy sellaisia paikkoja, joissa luonto ei kärsi. Merialueillahan on, sinnehän on tulossa paljon myllyjä. Me ei olla niinku tuulimyllyasiantuntijoita.

Hannu Heinonen: Ne voitaisiin rakentaa sellaisille alueille, oikein isoina keskittyminä, ettei ripoteltaisi kymmenen tai kolmekymmentä ympäri Suomea, vaan isoille teollisuusalueille, jonne voitaisiin sijoittaa 200 tai 500 tuulivoimalaa, esimerkiksi Helsingin edustalle, Helsingistä Hankoon koko rannikko voisi rakentaa täyteen niitä.