Ylen Musiikkiteko-tunnustus nostaa esiin moninaisuutta – tässä ehdokkaat
Vuoden musiikkiteon valinnassa kiinnitetään huomiota monimuotoisuuteen, innovatiivisuuteen ja tulevaisuuskeskeisyyteen.
Uuden tunnustuspalkinnon tavoitteena on tukea ja antaa tunnustusta kotimaiselle musiikkikentälle huomioiden kaikki genret ja musiikkitoimimisen osa-alueet.
– Haluamme tunnustuksella nostaa kotimaista musiikkikenttää ja edistää luovaa ja esittävää säveltaidetta. Tämä ensimmäinen kunniakirja kattaa teot vuodelta 2022 aina syyskuuhun 2023 saakka, kertoo Yle Musiikin vastaava tuottaja Miikka Maunula.
Ensimmäinen Vuoden musiikkiteko -kunniakirja jaetaan 6. lokakuuta 2023
Vuoden musiikkiteko -palkintoa on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Ylen eri musiikkitoimijoiden ja radiokanavien kesken. Siihen kerättiin ehdotuksia Ylen suomenkielisistä sekä ruotsin- ja saamenkielisistä toimituksista. Lopullisen päätöksen tekivät toimitusten vetäjät.
Ensimmäinen Vuoden musiikkiteko -kunniakirja jaetaan 6. lokakuuta 2023 Musiikki x Media -tapahtumassa Industry Awards -gaalan yhteydessä.
– Ehdokkaat edustavat kattavasti sitä vaikuttavuutta, mitä musiikilla voi saada aikaan. Harmi, kun saamme palkita näistä vain yhden, tunnustuspalkinnon gaalassa jakavat Svenska Ylen musiikkipäällikkö Amie Borgar ja Radio Suomen musiikkipäällikkö Johan Lindroos toteavat.
Vuoden musiikkiteon valinnassa kärkenä ei ole kaupallisuus tai suuren yleisön hitit
Timo Asikainen
Ylen musiikkiohjelmien tuottaja Timo Asikainen sanoo, että Musiikkiteko-tunnustus nostaa esiin tekoja, jotka ovat merkittäviä ja uraauurtavia, mutta eivät välttämättä saa laajemman yleisön näkyvyyttä.
– Yleisradiolla julkisen palvelun yhtiönä on mahdollisuus ja velvollisuus nostaa esiin tällaisia mainstream-kentän ulkopuolella loistavia valopilkkuja. Vuoden musiikkiteon valinnassa kärkenä ei siis ole kaupallisuus tai suuren yleisön hitit, Asikainen lisää.
Vuoden musiikkiteko -ehdokkaat ovat:
Käärijä ja suomen kieli
Käärijän kappale Cha Cha Cha ei ole ollut vain menestykseltään poikkeuksellinen. Suomessa perinteisesti englanniksi tehdystä vientimusiikista poiketen Käärijä on hurmannut miljoonia ihmisiä pitkin maailmaa suomen kielellä esiintyen. Kielivalinta on todistanut suomenkielisen artistin mahdollisuudet menestyä Euroviisuissa ja saavuttaa mittavaa suosiota myös kansainvälisesti eikä vain suomea puhuvan yleisön keskuudessa. Faneista osa on myös sosiaalisessa mediassa kertonut opettelevansa suomen kieltä Käärijän innostamana.
Bämä-kollektiivi
Miesvaltaisella rap-kentällä seksistiset asenteet ja lyriikat toistuvat lukuisissa kappaleissa, mistä yksi ilmentymä on kielteisiin mielleyhtymiin yhdistetty termi bämä. Huhtikuussa 2023 sanan otti haltuunsa artistikollektiivi Bämä, joka käänsi asetelman päälaelleen esikoissinglellään Kaiken takana on bämä. Räppiä ja poppia yhdistävä feministinen kollektiivi on kannanotto ja kritiikki menestyskappaleissa toistuvaa naisvihamielisyyttä vastaan, ja esikoiskappale on saavuttanut Spotifyssa yli 700 000 kuuntelua. Kollektiivi esiintyi kesän aikana muun muassa Tavastialla, Provinssissa ja Ruisrockissa, ja se työstää syksyllä julkaistavaa uutta materiaalia. Kollektiiviin muodostavat Aina, Eme, Emilia Ex, Helena Routa, Ida Alex, Malka, Matriarkaatti, Nelli Milan, Satu, Sorry Babe ja Tiia Karoliina.
Muskarikokonaisuus uhanalaisilla saamen kielillä
Huoli uhanalaisten saamen kielten säilymisestä on ollut innoittajana kolmella eri saamenkielellä tuotetun muskarikokonaisuuden tekijöille. Inarinsaamenkielinen Essi Morottaja, koltansaamenkielinen Anna Lumikivi ja pohjoissaamenkielinen Ulpu Mattus sekä inarilainen Jessika Lampi ovat tuottaneet erittäin uhanalaisille inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielille uutta lastenmusiikkia, Šuokŋabiedju-muskarivideoita sekä laululeikkien koululaiskonsertin Ijahis idja -saamelaismusiikin festareilla. Muskarikokonaisuus on tärkeä teko uhanalaisten kielten ylläpitämisessä, sillä muun muassa inarin- tai koltansaamenkielisessä ympäristössä lastenmusiikkia julkaistaan harvoin, ei välttämättä parinkaan vuoden välein. Tekijät jatkavat työtä oheismateriaalin tuottamisella, uusien muskarileikkien keksimisellä ja koululaiskiertueella.
Rock Donna ja Särö
Rock Donna ja Särö ovat yhdistyksiä, jotka luovat pitkäjänteisellä ja jatkuvalla työllään edellytyksiä tasa-arvoisemmalle musiikkikentälle. Molemmat yhdistykset järjestävät leirejä, työpajoja ja tapahtumia kaikenikäisille tytöille, transihmisille, naisille ja muunsukupuolisille. Tavoitteena on vahvistaa ihmisten identiteettiä sekä muusikkoina että yksilöinä musiikin keinoin ja luoda yhdenvertaisia ja turvallisia tiloja harrastamiseen ja itsensä toteuttamiseen. Yhdistykset ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka toiminnalla ja musiikin voimalla luodaan mahdollisuuksia vähemmistöille ja luodaan edellytyksiä tasa-arvoisemmalle kentälle.
Sävelten tyttäret -kirja
Sävelten tyttäret -kirja mullistaa yleiskuvan suomalaisesta musiikinhistoriasta. Klassisen musiikin miesvaltaista kaanonia on vihdoin päästy rikkomaan, kun historia on kirjoitettu toisesta näkökulmasta. Sukupuolensa takia ”näkymättömiksi” jääneet naispuoliset säveltäjät on vihdoin löydetty, tunnustettu ja koottu yksien kansien väliin. Professori Susanna Välimäen ja tutkijatohtori Nuppu Koivisto-Kaasikin työtä tutkimattomalla alueella ovat värittäneet yllätykset, johtolangat ja aarteet, mutta toisaalta arkistotyön vaivalloisuus ja iäksi kadonneet dokumentit. Sävelten tyttäret julkaistiin elokuussa 2023.
Viidestä ehdokkaasta yksi palkitaan Vuoden musiikkiteko -kunniakirjalla Tampereella järjestettävän Musiikki x Media -tapahtumassa Industry Awards -gaalan yhteydessä pe 6.10.
Yle näyttää kiinnostavimpia keikkoja Musiikki x Media -tapahtuman yhteydessä järjestettävältä Lost in Music showcase-festivaalilta torstaina 5.10. ja perjantaina 6.10.
