Kieltolaki toi viinan kaiken kansan saataville: Poliisi iski tansseihin! Useita pidätyksiä teatteri Pallaksessa!

Viinaa juodaan julkisissa tiloissa kieltolaista huolimatta.
Kesäkuun alussa voimaan tullut asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastoinnista ei ole lopettanut alkoholin käyttöä. Lain voimaantulon alusta poliisi on toistuvasti pidättänyt niin yksityishenkilöitä kuin ravintolan henkilökuntaa epäiltynä lain rikkomisesta.
Viimeisimpiä takavarikkoja ja pidätyksiä tehtiin viime lauantaina 4. lokakuuta 1919 teatteri Pallaksessa järjestetyissä tanssi-iltamissa, missä poliisi nappasi viisi miestä nauttimasta omia juomiaan. Poliisi otti kiinni omia väkijuomiaan nauttivia miehiä myös Konsertti Kahvilassa Kaivokadulla.
Keskiviikkona 8. lokakuuta poliisi nappasi Cafe de Paris'ssa omia juomia tuoneen mieshenkilön, joka oli myös tarjoillut seurueelleen alkoholia neljänneslitran astiasta. Myös Cafe de Paris'n ravintoloitsija pidätettiin ja asetettiin syytteeseen juopottelun sallimisesta.
Oulussakin kierretään lakia
Oulussa erityisesti matkustajakodeista on muodostunut eräänlaisia ravintoloiden korvikkeita niiden hoitajien salliessa juopottelun ja muun epämääräisen elämän. Oulun poliisi otti syyskuussa kiinni matkustajakodit Uuden Hotellin ja Untolan vuokraajat juopottelun ja muun huonon elämän sallimisesta tiloissaan.
Uudessa Hotellissa toimintaa pyörittivät oululainen veturinkuljettaja yhdessä kahden vaasalaisen liikemiehen sekä matkustajakotia hoitamaan palkatun taloudenhoitajan kanssa. Untolan toiminnasta vastaava vuokraaja oli sallinut huonon elämän jatkumisen jo pitkään. Poliisi oli myös varoittanut naista useaan eri otteeseen.
Lisäksi yksityiskotien välityksellä tapahtuvasta viinan myynnistä on koitunut ongelmia. Lain voimaantulosta alkaen poliisi on pidättänyt useita henkilöitä laittoman viinan myynnistä omista yksityiskodeistaan.
Kieltolain seuraus? - koko Suomi juo!
Viimeisimpänä poliisi nappasi syyskuun puolivälissä itsellisnaisen, joka salli juopottelun ja muun huonon elämän Oulun keskustassa Kajaaninkadulla sijaitsevassa asunnossaan. Alkoholitarjoilu oli alkanut heti lain astuttua voimaan ja meno vain kiihtynyt syksyn koittaessa. Syyskuussa juomarit ramppasivat kiinteistössä yötä päivää.
Naapurit valittivat tästä aiheutuneesta metelistä ja tappeluista koituneista järjestyshäiriöistä. Juopottelevat henkilöt edustivat kaikkia sosiaaliluokkia sotilashenkilöistä yleisiin naisiin. Epäilty nainen oli ennestään poliisin vanha tuttu alkoholirikoksista - hän oli ollut pidätettynä marraskuussa 1918 viinan myynnistä.
Kieltolaki ei lopettanut juomista
Kieltolaista huolimatta ihmiset halusivat juhlistaa tansseja ja ravintolakäyntejään, ja niinpä he usein salakuljettivat omat juomansa eri tilaisuuksiin. Ravintoloitsijat, matkustajakotien hoitajat ja muut vastaavat usein vain ummistivat silmänsä ja antoivat juhlijoiden juhlia - muutoinhan asiakkaat olisivat vaihtaneet paikkaa.
Alkoholia oli saatavilla myös erilaisissa salakapakoissa, joita Helsingissä oli pääasiassa kolmenlaisia. Yleisin oli tippakauppa, joka tarkoitti vähittäiskauppaa. Asiakas saattoi ostaa mukaansa alkoholia neljänneslitrasta litraan. Monet tippakauppiaat tarjosivat asiakkailleen ryyppyjä kaupantekijäisiksi: esimerkiksi Kampissa saattoi saada jopa kolmen desin spriiannoksen ilmaiseksi, jos sen pystyi juomaan kertaistumalta.
Salakapakoissa oli tarjolla muutakin ohjelmaa anniskelun lisäksi. Parhaimmat salakapakat tarjosivat kabaree-esityksiä ja tanssityttöjä, mutta tavallisimmin iltaohjelma tarkoitti kortinpeluuta, gramofonin soittoa ja huonomaineisten naisten seuraa.
Viinaa myytiin myös pirtutaloissa, joista kehittyi alkoholikaupan keskuksia Helsingissä. Pirtutalot tarjosivat sitä itseään eli pirtua - mitään viihdykettä ei tippakauppojen ja salakapakoiden tapaan ollut. Pirtutaloista poliisi saattoikin hyvällä tuurilla saada pidätettyä tukun trokareita yhdellä kerralla. Näin kävi ainakin Hämeentiellä sijainneesta Kankkusesta, josta poliisi nappasi kerralla 22 pirtukauppiasta.
Pahamaineinen Humppukallio sijaitsi nykyisen Kallion virastotalon paikalla. Yksityisen pirtunmyynnin lisäksi sieltä löytyi kahvila Merikeinu, jonka valikoimiin kuului tietysti kova tee. Humppukalliota käytettiin myös viinavarastona, ja sieltä jäi jatkuvasti kiinni salakuljettajia. Esimerkiksi kesällä 1929 huvilan pihavajasta löytyi 104 litraa spriitä.
Kuuluisa Pirunkirkko tai toiselta nimeltään Pirtulinna sijaitsi Vaasankadulla. Ilotytöt etsivät asiakkaita juuri Pirtulinnan liepeiltä ja niinpä Pirtulinnassa tarjoiltu viina olikin suurin houkutin ilotyttöjen ostamiseen. Pirtulinnan prostituoidut hankkivatkin lisätiloja laittomalla viinan myynnillä.
Lähteet: Helsingin poliisilaitoksen kanslian I arkisto. Hb:2 Ilmoitukset rikkomuksista kieltolakia vastaan; Oulun poliisin rikososasto, Ca:10 poliisitutkintapöytäkirjat 1919.