Avaruusromua: Onko se pilvi, lintu vai lentokone?
Avaruus, ufot, humanoidit, parapsykologia. Niin luki lehden kannessa. Oli vuosi 1973. Olin 17-vuotias lukiolainen ja erittäin kiinnostunut kaikista niistä kummallisista ja oudoista asioista, joista oli yhtäkkiä alettu kirjoittaa.
Lehti oli nimeltään Ufoaika, se oli alkanut ilmestyä vuonna 1972 ja pian se tulisi muuttamaan nimensä Ufoajasta Ultraksi, mutta nyt elettiin vielä ufoaikaa.
1960-luvun loppu ja 1970-luvun alku olivat meille suomalaisille ufojen täyttämää todellisuutta. Ufohavaintoja tehtiin ja tutkitttiin ahkerasti ja ufot olivat esillä muuallakin kuin marginaalisissa ja pienilevikkisissä erikoislehdissä. Ufoista saatettiin yhtäkkiä kirjoittaa maan suurimmissa sanomalehdissäkin, niistä saatettiin puhua radiossa, niitä saatettiin ihmetellä televisiossa ja kirjojakin oli ilmestynyt.
Sveitsiläisen Erich von Dänikenin kirja Vieraita avaruudesta oli ilmestynyt suomennettuna jo vuonna 1968, vuonna 1970 oli tullut kirja nimeltä Takaisin tähtiin ja vuonna 1973 ilmestyi kirja nimeltä Tulimmeko tähtien takaa? Minulla oli ne kaikki, ja aikamoinen nippu Ufoaika-lehtiä myös.
Se oli ufoaikaa, tai kuten Ufoaika-lehden päätoimittaja Tapani Kuningas kirjoitti kaikkien aikojen ensimmäisessä Ufoaika-lehdessä alkuvuonna 1972: "Yhä useammat ihmiset tulevat huomaamaan, että todellisuus on tarua ihmeellisempää. Ufoaika ei ole vain lehden nimi: me todella elämme ufoaikaa."
Multicast Dynamics eli Samuel van Dijk Alankomaista: ufoa menoa!
Multicast Dynamics
Noista ajoista on pian puoli vuosisataa, mutta ufoaika ei ole unohtunut. Vieraita ei tosin ole vieläkään avaruudesta tullut, emmekä me ole matkanneet takaisin tähtiin, mutta aihe kiinnostaa edelleen. Eräänä osoituksena siitä on tänä keväänä ilmestynyt kirja nimeltä Arvoituksia avaruudesta - näkökulmia ufouskomuksiin. Sen ovat toimittaneet filosofian tohtori Jaakko Närvä ja teologian maisteri Jussi Sohlberg, ja se on kiinnostava, tuore artikkelikokoelma ufohistoriasta, ufouskomuksista, ufotutkimuksesta ja nykyajan ufonäkemyksistä.
"Lentävistä lautasista tai ufoista on puhuttu jo yli seitsemänkymmenen vuoden ajan", kirjoittavat Närvä ja Sohlberg kirjansa johdannon aluksi ja lähtevät liikkeelle sieltä mistä kaikki alkoi: Yhdysvalloista vuonna 1947.
He kertovat, kuinka idea lentävästä lautasesta syntyi, kun apulaissheriffi ja pelastuslentäjä Kenneth Arnold oli 24. kesäkuuta 1947 etsimässä kadonnutta lentokonetta Washingtonin osavaltion alueella, matkallaan Oregoniin. Lentäessään pienkoneellaan Rainier-vuoren läheisyydessä hän näki yhdeksän outoa lentävää kohdetta vuorten huippujen lomassa.
Närvä ja Sohlberg jatkavat, että jo samana päivänä Arnold kuvaili sanomalehden toimittajalle noiden näkemiensä kohteiden liikettä sanomalla, että ne ”lensivät kuin veden pintaan viskattu teevati”. Ja kun juttu ilmestyi painettuna, siinä käytettiin ilmaisua "flying saucer". Lentävät lautaset olivat syntyneet.
Kesäkuussa 1947 uutinen Yhdysvalloissa havaituista lentävistä lautasista levisi lehdistön välityksellä parissa päivässä aluksi ympäri Yhdysvaltoja ja pian kauemmaksikin. Jaakko Närvän ja Jussi Sohlbergin toimittamassa kirjassa Arvoituksia avaruudesta kerrotaan, että tiettävästi ensimmäisen suomalaisen sanomalehtiuutisen noista Yhdysvaltain tapahtumista julkaisi Uusi Suomi kuudentena heinäkuuta 1947 eli parisen viikkoa tapahtumien jälkeen.
Eikä mennyt kauaa, kun Suomessakin alettiin nähdä lentäviä lautasia. Tiettävästi ensimmäisen uutisen suomalaisesta havainnosta julkaisi tosin Kanadassa ilmestynyt suomenkielinen Vapaa Sana -lehti heinäkuussa 1947. Lehti kirjoitti, kuinka kaksi miestä oli nähnyt Helsingin taivaalla lentävän lautasen.
Lentävistä lautasista kirjoiteltiin ympäri maailmaa ahkerasti 1940-luvun lopulla, ja hyvin pian alettiin puhua ufoista. UFO. Unidentified flying object. Tunnistamaton lentävä esine. Tai tunnistamaton lentävä kohde.
Nimitys vakiintui nopeasti käyttöön, ja olihan totta, etteivät kaikki lentävinä lautasina havaitut kohteet olleet lainkaan lautasmaisia. Ne saattoivat yhtä hyvin olla pallomaisia tai vaikkapa sikarin muotoisia. Ja olihan jo puheena ollut, lentäviä lautasia vuonna 1947 nähnyt Kenneth Arnold kuvaillut näkemiään lentolaitteita ei niinkään lautasen, vaan pikemminkin sirpin muotoisiksi.
Lauri Lest Virosta ja musiikkia hänen ensialbumiltaan Duality, esitys nimeltä Her:
Nykyään käsitteellä ufo voidaan tarkoittaa mitä tahansa kummana pidettyä ilmiötä, mitä tahansa "ufoa juttua", mutta asialle omistautuneiden suurelle joukolle ufo on edelleen tunnistamaton lentävä esine. Toimittamassaan kirjassa Arvoituksia avaruudesta Jaakko Närvä ja Jussi Sohlberg kirjoittavat siitä, kuinka Yhdysvaltain ilmavoimien tutkimusraportissa esiintyi käsite Unidentified Aerial Object alkuvuonna 1949. Ja he jatkavat, kuinka käsitettä UFO käytettiin ilmeisesti ensimmäisen kerran Saturday Evening Post -lehden artikkelissa "What you can believe about flying saucers”, jonka ensimmäinen osa julkaistiin 30. huhtikuuta 1949. Loppuvuonna 1949 julkaistussa Yhdysvaltain ilmavoimien raportissa käytettiin myös käsitettä ufo. Ja 1950-luvun alettua nimitys ufo oli levinnyt ympäri maapallon. Ennen pitkää kaikkialla puhuttiin ufoista.
Berliiniläinen Boris Hauf albumillaan Clark2:
1950-luvun alkupuolelta lähtien koko maailma puhui ufoista, tunnistamattomista lentävistä esineistä. Ufotutkijat puhuivat myös ifoista, tunnistetuista lentävistä esineistä, tai tunnistetuista lentävistä kohteista: Identified Flying Objects.
Vaikka nimitys oli uusi, ilmiö ei ollut uusi. Tunnistamattomia kohteita oli lennellyt maapallon taivailla aiemminkin. Toimittamassaan kirjassa Arvoituksia avaruudesta Jaakko Närvä ja Jussi Sohlberg kirjoittavat siitä, kuinka erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa 1800-luvulta lähtien havaitut mystiset ilmalaivat sekä kummituslentokoneiksi ja aaveraketeiksi kutsutut kohteet olivat olleet eräänlaisia ”esi-ufoja”. Ja kyllähän esimerkiksi jo Raamatussa kerrotaan Jumalan tulisista lentävistä vaunuista, ja hindulaisessa mytologiassa Vimanoista, jumalolentojen lentävistä vaunuista tai palatseista, kuten Närvä ja Sohlberg huomauttavat.
Ja kuten me kaikki von Dänikenimme lukeneet tiedämme, tämä kaikki on aivan totta. Lentäviä aluksia on ollut tällä maapallolla jo kauan sitten. Ja aivan hyvästä syystä. "Von Dänikenin perusajatuksen mukaan vieras avaruuslaiva löysi Maan joskus menneisyydessä ja ryhtyi geneettisesti jalostamaan alkuihmistä". Näin kirjoittaa historian tutkija Marko Kananen artikkelissaan kirjassa Arvoituksia avaruudesta. Ja hän jatkaa Erich von Dänikenin esittämiä ajatuksia: "Avaruusmatkailijat varjelivat kehittämäänsä Homo sapiensia ja esimerkiksi siirtelivät ihmisiä mantereelta toiselle. Ihminen ei tuolloin osannut suhtautua luojiinsa muutoin kuin kunnioittamalla näitä jumalina".
"Populaarikulttuurista tutut avaruusolennot muistuttavat epäilyttävän paljon halpojen scifisarjojen muukalaisia, jotka eroavat ihmisistä vain erikoisen nenän ja parin kulttuurisen piirteen perusteella". Näin kirjoittaa filosofian tutkija Saara Reiman artikkelissaan kirjassa Arvoituksia avaruudesta, ja jatkaa että eri aikoina samantapaisia tarinoita on kerrottu kohtaamisista enkeleiden, haltijoiden ja maahisten kanssa. "Onkin mielenkiintoista miettiä, miksi niin kovasti toivomme löytävämme
avaruudesta jotain niin paljon itsemme kaltaista", hän pohtii.
"Miksi tunnemme olevamme niin yksin?", hän kysyy. "Toivommeko, että joku toinen tulisi ja kertoisi, keitä me olemme, mikä on paikkamme universumissa ja mitä seuraavaksi pitäisi
tehdä?", hän kirjoittaa.
"Mitä meistä kertoo se", kysyy Saara Reiman, "että monet ajattelevat meidän jo kohdanneen muukalaisia ja että tarinat kohtaamisista toisenlaisten älyjen kanssa kiehtovat niin paljon?".
Markus Floats eli Markus Lake Kanadasta ja musiikkia albumilta Third Album:
"Ufoista on monia tulkintoja", kirjoittavat Jaakko Närvä ja Jussi Sohlberg, toimittamassaan kirjassa Arvoituksia avaruudesta - näkökulmia ufouskomuksiin. He sanovat ufojen totunnaisen selitysmallin olevan, että ne edustavat muukalaisten avaruusteknologiaa ja symboloivat arvoituksellista avaruutta. Mutta toisaalta ufojen on myös arveltu tulevan esimerkiksi rinnakkaistodellisuuksista tai tulevaisuudesta tai lähempää, esimerkiksi merten syvyyksistä tai maapallon uumenista. "Ufojen on myös ounasteltu olevan jonkin ihmisryhmän kuten natsien tekosia", he kirjoittavat ja jatkavat, että ufon käsitteessä keskeistä on, että se on jotakin arkikokemuksemme vastaista, että se on tieteellisesti mullistava lentolaite.
Arvoituksia avaruudesta -kirjan kirjoittajat lähestyvät ufokulttuuria monilta suunnilta. Kirjassa esimerkiksi esitellään ufohavaintojen ja virallisen ufotutkimuksen historiaa, kuten myös kuvataan ufokontaktiliikkeen keskeisiä alueita ja piirteitä sekä kerrotaan tuon liikkeen historiasta. Kirjassa myös selvitellään ufohavaintojen syntyä, suomalaista ufoperinnettä ja ufokulttuurin suhdetta kristinuskoon, kuten myös vaikkapa Urantia-kirjan historiaa sekä ufoelokuvissa kuvattuja maailmanlopun skenaarioita. Ufot ja niihin liittyvät uskomukset ovat hyvin laaja ja inspiroiva aihepiiri.
Ja silti säilyy se perimmäinen kysymys, johon törmää aina ufoista puhuttaessa: onko ufoja oikeasti olemassa? Ja niin säilyy myös se perimmäinen totuus tai toteamus, joka on ainakin toistaiseksi kuulunut kaikkeen ufoihin liittyvään. Se on toteamus siitä, että ainakin toistaiseksi ufot ovat- eivät enempää eivätkä vähempää kuin - uskonasia.
AVARUUSROMUA 3.5.2020 - OHJELMAN MUSIIKKI:
CELER: No Sleep In Medan - osa - (Future Predictions)
MULTICAST DYNAMICS & SID HILLE: Endmood (promo)
LAURI LEST: Her (Duality)
SÄRÖLLÄ: Growth Demands Patience (I Dream In Matter)
BORIS HAUF: Galaxias (Clark2)
BORIS HAUF: Murmur (Clark2)
MARKUS FLOATS: Forward Always (Third Album)
CELER: Nothing Will Change - osa - (Future Predictions)
