Yön pimeydessä valkeana kimalteleva valtava rakennus näyttää pellon keskelle laskeutuneelta avaruusalukselta, jossa on meneillään jotakin outoa.
Lasisten seinien sisältä kuuluu jyminää ja jyrinää, ja ulkopuolelle heijastuu magentan ja vihreän värisiä valojuovia.
Tältä näyttää, kun kansallismuseossa järjestetään reivit.
Viron kansallismuseon eli Eesti Rahva Museumin on siis vallannut Unda-festivaali. Tapahtuma esittelee klubikulttuuria laidasta laitaan, ja se on osa Tarton kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoa.
– Me haluamme näyttää, että klubikulttuuriin kuuluu muutakin kuin tanssiminen. Siitä löytyy paljon ulottuvuuksia, joilla on vaikutuksia koko yhteiskuntaan, kuten urbaaniin maisemaan ja hyvinvointiin, Unda-festivaalin järjestäjä Mariliis Mõttus summaa.
Unda-festivaalilla klubikulttuurin laajempaa merkitystä tarkastellaan muun muuassa näyttelyiden, installaatioiden ja paneelikeskustelujen kautta.
– Eräs panelisti totesi, että Viro imee vaikutteita Berliinistä ja muista suurista kaupungeista, mutta samaan aikaan meillä on oma erityinen identiteettimme. Se muodostuu skenessä mukana olevista ihmisistä, Mõttus toteaa.
Mõttusin mukaan virolaista klubikulttuuria leimaa nyt eklektisyys, eli vaikutteita otetaan usealta eri suunnalta.
– Tällä hetkellä etenkään nuoret eivät pitäydy pelkästään yhdessä genressä, vaan he kuuntelevat kaikentyylistä musiikkia. Kyseessä voi olla sekoitus UK bass -musiikkia, teknoa sekä trancea parinkymmenen vuoden takaa.
Alkoholilaki hankaloitti Viron yöelämää
Virolaisen klubikulttuurin keskittymä löytyy luonnollisestikin maan suurimmasta kaupungista, Tallinnasta. Pääkaupungissa klubittaminen on kuitenkin parin viime vuoden aikana vaikeutunut.
Vuonna 2021 Tallinnassa tuli voimaan laki, joka kieltää alkoholin myynnin klubeilla aamukolmen ja -kuuden välillä, viikonloppuisin taas kello neljän ja seitsemän välillä.
– Tämän takia tilanne on jossain määrin vaikeampi kuin Tartossa. Tallinnan Sveta Baar -klubi esimerkiksi sulki ovensa alkuvuodesta, Mariliis Mõttus kertoo.
Kuten muuallakin maailmassa, korona on jättänyt jälkensä yöelämään.
– Tosin luulen, että ihmiset menevät ulos harvemmin ja haluavat ehkä harjoittaa terveellisempiä elämäntapoja. Syy ei välttämättä ole elää koronassa, vaan kyse on trendistä, Mõttus jatkaa.
Unda-festivaalilla perjantaina esiintynyt virolais-DJ Susanna Raiend vaikuttaa nykyisin Lontoossa, mutta esiintyy toisinaan Virossakin.
– Lontoossa erilaiset isot genret, kuten grime, jungle, drum and bass ja house ovat koko ajan näkyvillä. Virossa taas jungle ja dubstep ovat olleet nousussa.
Raiendin mukaan korona johti Lontossa parin klubin sulkemiseen.
– Joukkorahoitus on Lontoossa hyvin suosittua ja sen avulla klubit pystyivät avaamaan ovensa uudestaan. Sanoisin että koronalla on ollut virolaiseen taidekenttään enemmän vaikutusta kuin brittiläiseen, koska Iso-Britanniassa valtio tukee taidetta enemmän kuin Virossa.
”Mene ulos ja tanssi!”
Virossa myös paikalliset poliitikot ovat ryhtyneet osoittamaan kiinnostusta klubien ja yöelämän tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Sosiaalidemokraattisen puolueen politiikko Natalie Mets antoi äskettäin haastattelun Monocle-julkaisulle. Hän kaipaa Viroon yöelämän strategiaa ja pohdiskeli, että klubikulttuuri lienee parhaita keinoja yhdistää toisiinsa Viron venäjän- ja vironkieliset nuoret.
Hieman samoilla linjoilla on Undan Mariliis Mõttuskin.
– Undan kohdalla kyse ei ole siitä, että kehottaisimme ihmisiä juomaan runsaasti alkoholia vaan siitä, että kyseessä on kollektiivinen kokemus.
Elokuvaksi versioidusta Trainspotting-kirjastaan tunnettu skotlantilaiskirjailija Irvine Welsh totesikin Undassa seuraavaa:
– Mene ulos ja tanssi: se on tärkeää myös henkiselle hyvinvoinnillesi.
