Hellitä hetki ja hengitä syvään – Unilentäjän ääniraita kutsuu matkalle mielenrauhaan

Sulje silmäsi. Hengitä sisään... ulos... muutaman kerran. Anna ajatusten lipua pilvien lailla, takertumatta niihin. Kuuntele hetki tilassa kuuluvia ääniä. Keho ja mieli rentoutuu yhä syvemmin, vaipuu yhä syvemmälle miellyttävän rentouden tilaan. Alussa on ääni ja ääni on…

Näin alkaa matka meren uumenista tähtienväliseen avaruuteen Ylen uudessa audiosarjassa Unilentäjän ääniraita. Teemoitettu musiikki ja autenttiset äänitykset eri puolilta maailmaa herättelevät alitajuntaa. Jokainen unilento on kuulijan oma yksilöllinen matka.

– Puhetta alkaa olla maailmassa niin paljon, että heräsi idea tuottaa jotakin ihan pelkästään musiikin ja äänien avulla. Puhe ja merkitykset ovat niin ladattuja, sarjan tekijät Katariina Kaila ja Kai Rantala toteavat.

– Puheessa myös väärien tulkintojen mahdollisuus on suuri, Kaila lisää.

Syntyi idea yhdistää musiikki äänimaisemiin, joista osa on äänitetty pariskunnan yhteisillä matkoilla.

Sarjan tarinat on rakennettu musiikilla, autenttisilla äänityksillä ja tehosteilla. Dokumenttien parissa noin 20 vuotta työskennelleellä Rantalalla on pitkä kokemus maailmojen rakentamisesta äänien avulla. Yhdessä Kailan kanssa he ovat tehneet useita radiodokumentteja vuodesta 2012 alkaen.

Hellitä hetki ja levitä siipesi

Yhtenä sarjan innoittajana toimi Jooga nidra -harjoitus, jossa pyritään syvään, rentoutuneeseen valvetilaan.

– Tänä päivänä ei ole enää kovin erikoista makoilla silmät kiinni konsertissa, joka voi kestää yli yön, tai pötkötellä yhteisissä päiväunisessioissa, Katariina Kaila ja Kai Rantala toteavat.

– Pyrimme tällä ohjelmasarjalla siihen, että kuulija pääsisi irti kaikesta hälinästä ja voisi heittäytyä Unilentäjän matkaan.

Kaila ja Rantala ovat matkustaneet paljon yhdessä, ja reissuille pakataan aina mukaan äänityslaitteet. Heille onkin karttunut matkoiltaan valtava äänikirjasto. Miltä kuulostaa esimerkiksi Keralan viidakko Intiassa, Gizan pyramidin käytävät Egyptissä tai kastautuminen Kusatsun kuumissa lähteissä Japanissa?

– Kai äänittää matkoillamme ihan joka paikassa, Kaila kertoo.

– Kaikki mielenkiintoisimmat jutut löytyvät sillä tavalla, ja äänimateriaalia kertyy, Rantala vahvistaa.

Luonnon äänet kutsuvat rauhoittumiseen

Unilentäjän ääniraitaa kuunnellessaan musiikin aivotutkija ja Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi tunsi olevansa matkalla johonkin tuntemattomaan paikkaan.

– Yritin kuunnella jaksoja ilman tutkijan näkökulmaa. Oli saavutus, että pystyin heittäytymään musiikin vietäväksi. Oli käsittämättömän hienoa, että sai vain nauttia, hän innostuu.

Tutkijan työssä jatkuva usean asian tekeminen samaan aikaan on kuluttavaa, ja keskittymiskyky kärsii. Puolen tunnin rauhoittuminen keskellä työpäivää äänirunoelman parissa – kuten hän sarjaa luonnehtii – toi levollisen olon.

– Etenkin Luonto-jaksossa musiikki oli ihanasti kiedottu äänimaisemaan. Yhteisvaikutus oli hyvin rentouttava, Tervaniemi kuvailee.

Musiikkiterapian professori Jaakko Erkkilä Jyväskylän yliopistosta uskoo, että tämäntyyppinen rauhoittumismuoto voisi toimia myös musiikkiterapiakäytössä.

– Sarjaa kuunnellessa keskittyi ääniin sekä niiden tuomiin mielikuviin ja assosiaatioihin. Tuli tunne, että siirtyi toisiin sfääreihin ja ulkomaailma alkoi pikkuhiljaa väistyä.

Uskallus kokeilla uutta

Ihmiset kokevat musiikin eri tavoin. Toisille musiikki toimii taustamattona askareita tehdessä, toisille se on väylä käsitellä ja herätellä tunteita. Tervaniemi vertaa musiikin kokemista ruokavalioon.

– Osa ihmisistä haluaa syödä vain muutamaa eri ruokalajia, kaikki muu on heidän mielestään pahaa. Jotkut taas ovat kaikkiruokaisia, ja tuli eteen vaikka sitten lampaan päitä, kaikkea voi aina maistaa. Musiikin suhteen tilanne on ihan sama: toiset uskaltavat maistella ja kokeilla erilaisia asioita, joillekin pienempi määrä ärsykkeitä riittää ja sekin on ihan ok.

Usein musiikkimaku muuttuu iän myötä, ja omaa suhtautumistaan musiikkiin voi myös aktiivisesti muuttaa. Kaikesta musiikista ei tarvitse pitää, mutta kaikesta voi oppia pitämään. Psykologit yhdistävät musiikkimaun muutoksen elämäntilanteen vaihtumiseen.

– Aikuistumisen ja itsenäistymisen kynnyksellä tehdään isoja sosiaalisia ja emotionaalisia päätöksiä. Musiikki jota silloin kuunteli, voi myöhempinä ikävuosina palauttaa mieleen ne ihanat ajat, Tervaniemi sanoo.

– Murrosikäiset nuoret käyttävät musiikkia itsehoidollisesti. Musiikki auttaa heitä tunteensäätelyssä, kertoo puolestaan Jaakko Erkkilä.

Hän on tutkinut pitkään musiikin vaikutuksia masennuspotilaiden hoidossa.

– Ihminen, joka on kokenut ison henkilökohtaisen menetyksen esimerkiksi eron tai kuoleman kautta, tai jolla on taustallaan hyvin traumatisoiva kokemus, voi ajautua tilanteeseen, jossa näihin kokemuksiin liittyvistä tunteista tulee ylivoimaisia ja niitä pyrkii tukahduttamaan.

Tutkimustulokset osoittavat, että musiikkiterapiassa hoitovaste on parempi kuin niin sanottua perushoitoa saaneilla potilailla.

– Suomessa tämä on jo johtanut siihen, että musiikkiterapiaa on alettu hyödyntää masennuksen hoidossa, Erkkilä sanoo.

Rauhoittuminen vie aikaa

Jaakko Erkkilän mukaan aktiiviseen musiikin kuunteluun olisi hyvä varata aikaa vähintään puoli tuntia, ja sen voi tehdä esimerkiksi ennen unille rauhoittumista. Levollinen hengitys laskee sykettä ja verenpainetta, ja lihasjännitys helpottaa.

– Autonomisen hermoston virittyminen ja orientoituminen rentoutumiseen voi kestää helposti jopa 45 minuuttia, hän kertoo, – tältä osin sarjassa ollaan oikeilla jäljillä.

Elokuvamusiikin ystäväksi tunnustautuva Erkkilä rinnastaa sarjan jaksot elokuvakerrontaan.

– Mitä paremmin kokonaisuus on suunniteltu, sitä parempaan lopputulokseen päästään. Sarjan jaksoissa rauhoittumista ikään kuin rakennetaan, ja se toimii mielestäni hyvin.

Unilentäjän ääniraidan joka jaksolla on oma teemansa, joissa musiikkivalinnat ovat tärkeässä roolissa.

– Lento on aina matka jostakin jonnekin. Samaa pyrittiin toteuttamaan sarjan jaksoissa: että ne alkaisivat jostakin ja loppuisivat johonkin. Etsimme musiikin ympärille ääniä, jotka tukevat musiikin luomaa tunnetilaa, Kai Rantala kuvailee.

– Rakensimme sarjaa dokumentaarisella otteella, tausta-aineistojen avulla. Esimerkiksi Voyager-jaksoa varten selvitimme luotainten reittejä ja Juuret-jaksoa varten tutustuimme sukulaiskansojemme perinteisiin, Katariina Kaila lisää.

Tulikuumia rikkikylpyjä ja japanilaisia puukenkiä

Sarjan äänimaailmaan sisältyy monia mieleenpainuvia kokemuksia Katariina Kailan ja Kai Rantalan matkoilta. Esimerkiksi Rantala äänitti Japanissa geta-puukenkien kopinaa.

– Lähdin binauraaliset mikrofonit korvissa kävelemään ryokanista (japanilaistyyppinen majatalo), vedin paperiset ovet kiinni, laitoin puukengät jalkaan ja tassuttelin pientä idyllistä polkua kohti pikkuista puroa. Huomasin, miten käsittämättömän hieno paikka oli ja miten upeat äänet siellä oli.

Kailalle on puolestaan jäänyt mieleen tilanne, jossa Rantala meni äänittämään tulikuumaan rikkikylpyyn.

– Minulla oli jälleen binauraaliset mikrofonit korvissa kun menin tekemään äänitystä sinne kylpyyn. Jouduin pinnistelemään, ettei tuskainen ääneni kuulunut! Vesi oli polttavan kuumaa, Rantala muistelee.

Osa sarjassa kuultavista äänityksistä on tehty 3D-mikrofoneilla ja ääni on miksattu spatial-tekniikalla. Paras kuuntelukokemus saavutetaan kuulokkeiden avulla. Kolmiulotteinen äänimaisema luo tunteen siitä, että kuulija itse on fyysisesti paikassa, jossa äänitys on tehty.

Rentoutuminen sarjan parissa ei kuitenkaan vaadi ammattilaisen kuuntelulaitteita, ja kaiuttimienkin kautta pääsee mukaan sarjan tunnelmaan. Hellitä siis hetki, levitä siivet, ja lähde Unilentäjän matkaan!

Unilentäjän ääniraidan kaikki jaksot on kuunneltavissa Yle Areenassa vuoden 2021 lokakuun loppuun saakka. Sarja esitetään myös Yle Radio 1:ssä ma 28.12.2020 – la 2.1.2021 klo 22.05–22.35, uudenvuoden yönä 1.1.2021 klo 00.10–00.40.