Riku Rantala: Miksi Greta Thunberg triggeröi, mutta sulava jäätikkö ei?

Muutama viikko sitten inboxiin alkoi kilahtaa raivokkaita viestejä.

Olimme juuri kertoneet, että Docventures esittää yhdessä Docpointin kanssa uunituoreen Greta Thunberg -seurantadokumentin I Am Greta. Viesteissä sain kuulla, että teemme virheen. Greta on lapsesta asti aivopesty kakara, osa hämäräperäistä salaliittoa, idiootti, joka on kehottanut kiinalaisia luopumaan syömäpuikkojen käytöstä. Viimeksi mainittu on yksi niistä kymmenistä Thunberg-meemeistä, joita jaetaan somessa innokkaasti – ja joka ei pidä lainkaan paikkaansa.

Mietin, mikä saa kansalaisen triggeröitymään niin kovasti Greta Thunbergistä, äskettäin 18 vuotta täyttäneestä ruotsalaisesta, kansainvälisen ilmastoliikkeen ja etenkin nuorten ilmastohuolen keulakuvasta. Eikö ennemminkin tulisi ottaa kipinää ja pulttia lajien joukkotuhon, mannerjään sulamisen, äärimmäisten sääolosuhteiden tai elämäämme uhkaavan tuhon vuoksi?

Minä ja mun tunteet. Olemme useimmat siinä suossa perskannikoita myöten. Tviitit, provoilut, möläytykset, mielenilmaukset ja toisaalta mitääntekemättömyys, Trump ja Putin. Kaikki todellinen tuntuu katoavan sekavaan usvaan, jota ehkä joskus saattoi kutsua kansalaiskeskusteluksi.

Katsomme kelmeitä ruutujamme, kiihotumme, irvailemme, tuohdumme tai nyökyttelemme samalla, kun katseemme kuolleessa kulmassa mannerjäätikkö jatkaa hiljaa sulamistaan. Samaan aikaan sosiaalisen median alustabisneksen ovipumppu käy – voimakkaat reaktiomme ovat Twitterille ja Facebookille kassakoneen suloista kilinää.

Kokki peittää virheen kastikkeella, lääkäri lakanalla – ja populisti tekee sen vihalla.

Bios-yksikön tutkija, Tutkijaliiton Tiede ja edistys -lehden päätoimittaja Tero Toivanen on kirjoittanut tarkkanäköisesti populistisen laitaoikeiston strategiasta.

"Monissa Euroopan maissa laitaoikeisto kertoo, kuinka ”tavallista kansaa” uhkaavat maahanmuuton lisäksi nyt myös ilmastotoimet, joiden molempien edistäjäksi kuvataan tietysti urbaani ja elitistinen ”vihervasemmisto”. Ongelma on tietysti siinä, että jos ilmastopolitiikan toteuttaminen olisi laitaoikeiston vastuulla, niin mikään maa ei tekisi mitään, koska kaikki ovat jo tehneet riittävästi. Siihen pysähtyisi ilmastopolitiikka.”

Kansallismielisen laitaoikeiston keskeinen tavoite niin Australiassa, Unkarissa, Iso-Britanniassa kuin Suomessakin on nakertaa kansainvälisen ilmastopolitiikan oikeutusta ja tuottaa samalla ääniä – joilla saa populistin kaipaamaa valtaa ja rahaa. Ihmisten epävarmuuden ja tyytymättömyyden kokemus on tähän ääntenkalasteluun mainiota vesialuetta.

Vielä viime vuosituhannella ilmastokysymys ei ollut yhtä politisoitunut ja polarisoitunut. Otsonikadon torjunnassa tai autojen ja teollisuuden savupäästöjen hillitsemisessä on osattu jopa olla lähes liikuttavan yksimielisiä, kun tilanteen vakavuus on käynyt selväksi.

Kokki peittää virheen kastikkeella, lääkäri lakanalla – ja populisti tekee sen vihalla. Todellisuudessahan ilmastokriisi on ihmisiä yli rajojen yhdistävä haaste, ja juuri siksi se on populistille kryptoniittia: populismi nimittäin toimii ainoastaan vastakkainasettelusta.

Se, että ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on saatu brändättyä näinkin isolle kansalaisjoukolle kiilusilmäiseksi aktivismiksi, joka rapauttaa hyvinvointiamme, on tämän vuosituhannen suurin kusetus.

Todellisuudessa “kansaa” ja “hiljaista enemmistöä”, suurinta osaa järkevistä ja tavallisista ihmisistä taatusti kiinnostaa puhdas vesi, ilma, luonto ja se, että planeetta ei tuhoudu ainakaan oman toimintamme johdosta. Tämä tosiasia jää trollauksen ja keinotekoisen vastakkainasettelun alle.

Vielä viime vuosituhannella ilmastokysymys ei ollut yhtä politisoitunut ja polarisoitunut. Otsonikadon torjunnassa tai autojen ja teollisuuden savupäästöjen hillitsemisessä on osattu jopa olla lähes liikuttavan yksimielisiä, kun tilanteen vakavuus on käynyt selväksi.

Teatraalinen riitely kasvisruokapäivästä tai bensanhinnasta hämärtää kaikkein olennaisimmat isot faktat, totuudet jotka eivät pala tulessakaan.

Ilmastonmuutos on KAIKENMUUTOS, se vaikuttaa jo nyt elämäntapaamme, mahdollisuuksiimme, luomiimme talous- ja valtajärjestelmiin. Jotta kriisi voidaan torjua, tarvitaan systeeminen muutos: lakeja, sääntöjä, rajoja, hintamekanismeja, rajoitteita, leikkureita ja palkintoja – selkeitä pelisääntöjä.

Tarvitaan teknologista kehitystä: hiilensidontaa, energiamurros, ruuantuotannon totaalinen uudistaminen – tarvitaan siis yrityksiä ja ne taas toimintaansa pätäkkää.

Näistä meidän pitäisi puhua, eikä Greta Thunbergista.

Miksi sitten näytämme Greta Thunberg -dokkarin? Koska hänestä on tullut planeettamme tulevaisuusjoukkueen kisamaskotti. Hän on poikkeuksellinen ihminen, eräänlainen ilmastojeesus – lapsi, joka kertoo meille suoraan ja kiertelemättä, ettei keisarilla ole edelleenkään vaatteita.

Jotta kriisi voidaan torjua, tarvitaan systeeminen muutos: lakeja, sääntöjä, rajoja, hintamekanismeja, rajoitteita, leikkureita ja palkintoja – selkeitä pelisääntöjä. Näistä meidän pitäisi puhua, eikä Greta Thunbergista.

Jos Greta Thunberg ei olisi astunut esiin, olisimme vielä pahemmalla takamatkalla. Hän antoi äänen nuorille – joita ei ollut ennen ilmastokeskustelussa kuultu, vaikka asia koskee nimenomaan heitä mitä suurimmissa määrin – ja antoi lähtölaukauksen aitoon, kasvavaan kansalaisliikkeeseen joka puolelle maailmaa.

Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksenkin “Greta Thunberg -efekti” on todellinen ilmiö: hänen viesteilleen altistuneet ryhtyvät todennäköisemmin tekemään yhdessä ilmastonmuutoksen vastaista työtä.

Siksi Docventures Talk Show’ssa dokkarin jälkeen puhutaan vähän myös Gretasta.

Mutta enemmän siitä itse asiasta, ilmastokriisistä, ja siitä mitä tapahtuu seuraavaksi – miten kaikkein tärkeimmät kohtalonkysymykset nostetaan planeetan to do -listojen kärkeen, jos ei Gretan tyylillä?

Docventuresin erikoislähetys Ilmasto muuttuu, muuttuuko ihminen? tiistaina 2. helmikuuta klo 20 alkaen TV2:ssa ja Yle Areenassa. Illan leffana Suomen ensi-illassa I Am Greta. Rikun ja Tunnan kanssa vaikuttamista ja ilmastomuutosta perkaamassa ovat toimittaja Hanna Nikkanen, professori Eva Heiskanen ja ilmastoaktivisti Ellen Ojala.Chat laulaa koko illan ajan ja löytyy osoitteesta chat.yle.fi klo 20.00 alkaen.